Monet suomalaiset ymmärtävät EU:n tarvitsevan lisää rahoitusta etenkin puolustuksen ja laajentumisen suhteen, EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo

Liki puolet suomalaisista edellyttää Suomen asettuvan EU:n yhteistä lisävelanottoa vastaan.

Viidennes vastaajista arvioi, ettei Suomen tule vastustaa lisävelanottoa.

Nämä tiedot selviävät Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli EVA:n kevään 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.

Lisäki EVA tiedottaa, että suomalaisten näkemykset yhteisvelan ottamisesta vaihtelevat jyrkästi puoluekannoittain.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Yhteisvelkahankkeen vastustamista toivoo enemmistö perussuomalaisten (77 prosenttia), Liike Nytin (73 prosenttia), kristillisdemokraattien (66 prosenttia) ja kokoomuksen (59 prosenttia) äänestäjistä.

Keskustan (49 prosenttia) ja RKP:n (44 prosenttia) kannattajissa yhteisvelan vastustajia on enemmän kuin kannattajia.

SDP:n äänestäjien kannat jakautuvat siten, että 30 prosenttia on yhteisvelan vastustamisen kannalla ja 27 prosenttia on eri mieltä.

EVA:n tiedotteen mukana vasemmistoliiton (19 prosenttia) ja vihreiden (17 prosenttia) äänestäjistä vain harva toivoo Suomen vastustavan yhteisvelkahanketta.

Vaikea kysymys

Kysymys EU:n rahoituksen kasvattamisesta Euroopan vahvan aseman turvaamiseksi on suomalaisille vaikea. Kolme kymmenestä (29 prosenttia) katsoo, että EU:n rahoitusta on lisättävä, mikäli halutaan, että Euroopalla on vahva asema maailmassa.

Yhtä moni (28 prosenttia) on asiasta toista mieltä. Hyvin moni (43 prosenttia) ei ota asiaan kantaa.

– Laaja epävarmojen osuus voi kieliä siitä, että monet suomalaiset ymmärtävät EU:n tarvitsevan lisää rahoitusta etenkin puolustuksen ja laajentumisen suhteen. Toisaalta lisämaksuhalukkuus on nihkeää, kun suomalaisilla on kannateltavanaan myös varsin laaja kansallinen julkinen sektori, EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo.

– On mahdollista, että moni suomalainen haluaisi lisärahoituksen sijaan vahvistaa Euroopan asemaa maailmassa suuntaamalla nykyisiä resursseja toisin, pohtii artikkelin kirjoittaja, Kujanpää lisää EVA:n tiedotteessa.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin viime maaliskuussa.

Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto kerättiin Taloustutkimus Oy:n toimesta.

Elinkeinoelämän valtuuskunta toimii suomalaisen elinkeinoelämän edistäjänä ja talouspoliittisena ajatushautomona. EVA tuo esiin teollisuuden näkökulmaa.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*