Töllin mielestä uudistuksen pääasiat, palvelut, palvelurakenteet ja palveluiden tuotantotavat jäävät sivuosaan. Itsetarkoitukseksi tulee voimakkaasti keskittävä hallintorakenne, joka määrätään ylhäältä päin valtion toimesta. Paikalliset olosuhteet jäävät ex-kuntaministerin mielestä huomioon ottamatta.

Tölli kertoo kannattavansa kuntaliitoksia, jos ne perustuvat huolellisiin esiselvityksiin ja niiden pohjalta kuntien omiin päätöksiin. Vain tätä kautta kuntapäättäjät saadaan sitoutettua kehittämään uutta kuntaa, mitä Tölli pitää onnistuneen kuntaliitoksen perusedellytyksenä.

– Hallitus kuitenkin on valmis toimimaan vain omien mielikuviensa perusteella, jotka se aikoo toteuttaa pakolla, Tölli sivaltaa.

Ex-kuntaministerin mielestä mitkään laskelmat eivät osoita, että hallituksen kaavailemilla suurkunnilla saataisiin säästöjä muuten kuin palveluja keskittämällä. Sen sijaan useat tutkimukset osoittavat, että kuntien toimintamenot ja hallinto ovat usein kasvaneet kuntakoon kasvaessa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Kuntaministeri Virkkunen itsekin on myöntänyt, ettei tavoite suurkunnista perustu tutkittuun tietoon, vaan se on puhtaasti hallituksen sisällä tehty poliittinen valinta. Mielestäni se on vaarallista leikkiä veronmaksajien rahoilla ja ihmisten lähipalveluilla. Myös demokratiamme kivijalka – paikallishallinto ja mahdollisuudet paikalliseen vaikuttamiseen – ovat vaarassa tuhoutua. Nyt käytännössä siirryttäisiin monin paikoin paikallishallinnosta suoraan aluehallintoon, Tölli varoittaa.

Töllin mielestä hallituksen pitäisi arvioida, millaisia todellisia mahdollisuuksia kunnilla on suoriutua kuntareformista. Hän muistuttaa, että kuntaliitokset aiheuttavat aina toimintamenojen kasvua muutama vuosi ennen ja jälkeen liitoksen. Tölli varoittaa, että kuntien talous on jo muutenkin epävarma, ja epävarmuus kuntareformin toteuttamisen myötä vain syvenee.

– Kataisen hallitus on jo leikkaamassa tuntuvasti kuntien rahoitusta sekä määräämässä niille uusia tehtäviä. Jos vielä talouden yllä leijuva epävakaus kääntyisi taantumaksi, niin valtion ja kuntien verotulot vähentyisivät, ex-kuntaministeri arvioi.

Tölli ottaa esiin myös kunta-alan palkkaratkaisut. Hänen mielestään hallitus ei ole pohtinut niitä lainkaan.

– Jos kuntareformi toteutetaan suunnitellulla tavalla ja aikataululla, se tulee syventämään julkisen talouden vajetta – ei parantamaan sitä, Tölli varoittaa.

Erikoisena hän pitää sitä, ettei hallitus tartu kuitenkaan metropolialueen hallintoon, vaikka se on itsekin sen ongelmaksi todennut. Tölli näkeekin taustalla vahvaa poliittista valtapeliä, jonka hallitus on valmis maksattamaan kuntien asukkailla.

– Yhtälö kuntareformin onnistumiselle on mahdoton. Kehottaisinkin hallitusta perumaan hankkeen ja suunnittelemaan sen uudelleen lähtökohdista, jonka tukena olisi tutkittua tietoa ja jolla kuntapäättäjät saadaan mahdollisimman hyvin sitoutettua uudistuksiin.
 
Töllin mielestä kunnat voisivat jatkaa uudistustyötä käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjoilla, jossa on paneuduttu myös palveluiden uudelleen organisointiin ja tuottavuuden parantamiseen.

Sen jälkeisen jatkon Tölli linjaisi kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä parlamentaariselta komiteapohjalta.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*