Valvontaa, neuvontaa vai opastusta? Millä suomalainen varhaiskasvatus pysyy iskukunnossa?

Se jo tiedetään, että vanhuspalvelujen valvonnan määrärahojen lisäyksestä on tarkoitus sopia hallituksen lisätalousarvioneuvotteluun. Nyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esittää lisätalousarvioon lisärahaa myös varhaiskasvatuksen valvontaa.

-Väärinkäytöksiä, laiminlyöntejä tai lasten turvallisuutta vaarantavaa toimintaa ei voida missään olosuhteissa hyväksyä. On toimittava erityisen vastuullisesti, kun kyse on pienistä lapsista, Grahn-Laasonen jyrähtää.

Viime päivinä vanhustenhoidon keskustelun nostattamissa jälkimainingeissa on rantautunut mediaan myös tiedot ongelmista varhaiskasvatuksessa. Epäkelpoja tiloja, huonoa valvontaa, haamuhenkilökuntaa ja villiä menoa.

Opetusministerin tiedotteessa korostetaan, että kunnilla on lakiin kirjattu valvontavastuu ja velvollisuus tarkistaa yksityisten päiväkotien tilat ja toimintaedellytykset ennen kuin toimipiste voi avata ovensa. Kunta on niin ikään velvoitettu puuttumaan laiminlyönteihin ja tarvittaessa keskeyttämään päiväkodin toiminnan yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa.

-Syksyllä voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki kiristi päiväkotien valvontaa. Lakiin on kirjattu rangaistus varhaiskasvatusrikkomuksesta. Laki parantaa varhaiskasvatuksen laatua, nostaa henkilöstön koulutustasoa ja asettaa lapsen edun kaiken edelle, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

Ohjaus ja neuvonta etusijalle

Kuntaliiton varhaiskasvatuksen asiantuntija kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ihmettelee intoa nostaa päivähoidon valvonta suuresti esille tämän päivän poliittisessa keskustelussa.

-Ennemmin pitäisi puhua ohjauksesta ja neuvonnasta. Jos ohjaus ja neuvonta hoidetaan hyvin, niin mitään valvontaa ja sanktioita ei tarvita, huomauttaa Lahtinen.

Kuntaliiton taholta ei sinällään vastusteta lisärahan jakoa varhaiskasvatuksen valvontaan, mutta samalla Lahtinen muistuttaa kuntien olevan perin erilaisia.

-Ainahan kunnille lisäraha kelpaa, mutta onko tässä tosiaan se valvonta päällimmäinen ongelma? Pitää muistaa myös se, että kunnat ovat hyvin erilaisia. Meillä on kuntia, joissa ei ole lainkaan yksityistä palveluntuotantoa. On kuntia, joissa voi 2-3 yksityistä perhepäivähoitajaa, sitten on kuntia joissa 30-40 prosenttia palvelusta ostetaan yksityiseltä puolelta ja jossain hankitaan koko varhaiskasvatus, Jarkko Lahtinen muistuttaa.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*