Haapajärvi, Konnevesi, Pertunmaa ja Rääkkylä kriisikunniksi – ministeriö aloittaa tarkan syynin syksyllä
Valtion jakama kuntien koronatuki pelasti paljon kuntakentässä, mutta ihmeitä ei tällä ylimääräiselläkään rahoituksella saatu aikaan. Kuntatalouden suuri kuva on yhä edelleen huolestuttava ja tilanteen karuus tulee uusille valtuutetuille eteen, kunhan koronasta aikanaan päästään.
Valtiovarainministeriö on aloittamassa ensi syksynä arviointimenettelyn neljän uuden kriisikuntakriteerit täyttävän kunnan kanssa. Ministeriön tiukkaan syynit joutuvat uusina kuntina Haapajärvi, Konnevesi, Pertunmaa ja Rääkkylä.
Vain harvoissa tapauksissa viime vuosina on kriisikuntamenettelyn seurauksena ollut pakkoliitos. Ex-kriisikunnista Honkajoki liittyi tämän vuoden alussa Kankaanpäähän. Sen sijaan Kyyjärvi saa jatkaa itsenäisenä, kun neljän kunnan kuntaliitos kaatui helmikuussa Kannonkosken vastustukseen. Tämän jälkeen yritettiin vielä kuntaliitosta Karstulaan, mutta sitä ei Kyyjärven valtuusto hyväksynyt.
-Kyyjärvellä on prosessin aikana tilanne hieman parantunut ja lisää verotuloja on tulossa tuulivoimaloiden kautta. Seuraamme kuitenkin kunnan tilannetta tarkkaan, sillä alijäämäkriteerit täyttyvät yhä selvästi, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Veto- ja pitovoima lipsuu
Suurin kriisikuntamenettelyyn tänä vuonna päätyneistä kunnista on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Haapajärven kaupunki. Kalajoen varressa sijaitsevalla maalaiskaupungille on tuttu sama tarina, mikä monelle muullekin kunnallekin. Nuoret lähtevät muualle opiskelemaan, eikä omasta kotikunnista löydy tarpeeksi veto- ja pitovoimaa saada heitä enää takaisin opintojen jälkeen.
Kun 1990-luvun puolivälissä Haapajärvellä väkiluku oli yli 8500, niin tuoreimmat tilastot kertovat väkiluvun painuneen jo alle 6900 asukkaan. Ja samaan vanhusväestön suhteellinen osuus väestöstä kasvaa ja sotemenot rullaavat.
-Kyllä meillä kriisikunnaksi päätyminen oli jo ennestään tiedossa. Olemme jo tehneetkin kunnassa toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Viimeksi päivitimme talousohjelmaa joulukuussa 2020. Viime vuosi meillä oli aiempia vuosia parempi, mutta se johtui pitkälle valtion koronatuista, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Myllylä (kesk.)
Kaupunki sai valtiolta viime vuonna koronatukea 1,8 miljoonaa ja tänään hyväksyttävän tilinpäätöksen mukaan korona aiheutti kaupungille menoja ja tulonmenetyksiä 800 000 euroa. Koronatuen lisäksi kaupunki sai myös kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 970 000 euroa. Ylijäämää kertyi lopulta reilut 1,3 miljoonaa euroa, jolla lyhennettiin taseeseen aiempina vuosina kertyneitä reilun neljän miljoonan euron alijäämäpottia.
-Olemme jo vuosia painineet kaupungin vaikean taloustilanteen kanssa. Viime vuosi toi siihen pientä helpotusta koronatukien kautta, mutta kyllä tässä toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin. Sote-menot ovat kohonneet ja verotulojen kehitys ei ole ollut toivottua. Myös väestökehitys näkyy meidän taloudessa, mutta tämähän on ihan valtakunnallinen trendi, muistuttaa Myllylä.
Rahareikiä riittämiin
Ja mitään tekemättäkään kunta ei voi palveluja tuottaa. Isoja investointeja riittää, vaikka kaupungin talous on heikoissa kantimissa.
-Meillä on paljon pakollisia investointeja. Paloasema valmistui vastikään ja viime keväänä meidän suurimmassa alakoulussa tuli ilmi pahoja sisäilmaongelmia. Oppilaat ovat olleet väistötiloissa ja uuden koulun suunnittelu on aloitettu. Samoin joudutaan rakentamaan uusia puhtaita tiloja terveyskeskukselle, Teija Myllylä jatkaa.
Joka tapauksessa Haapajärvellä uskotaan omaan tekemiseen, eikä kuntaliitoksia huudeta apuun. Paljon puhuttu tuulivoima on osaltaan auttamassa kuntaa ylös talouden suosta.
-Kiinteistöverotulot meillä ovat kasvussa. Tänne rakennetut tuulivoimalat tuovat lisää verotuloja kaupungin kassaan, Myllylä toteaa.
Takaajan paikka on kallis
Pienin uusista kriisikuntamenettelyyn joutuneista kunnista on parintuhannen asukkaan Rääkkylä. Pienen Pohjois-Karjalan kunnan talous on ollut melkoisessa kurimuksessa viime vuodet ja viimeinen kamelin selän katkaissut olki oli yli kahden miljoonan euron takausvastuiden toteutuminen Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan lainojen osalta.
Kunnanvaltuusto päätti lähes tarkalleen vuosi sitten ostaa paikkakunnalle rakennetun valokuituverkon reilulla neljällä miljoonalla eurolla, mutta kaupasta tehty valitus kaatoi homman. Pahoissa talousvaikeuksissa ollut tietoverkko-osuuskunta hakeutui velkasaneeraukseen, eikä uskaltanut jäädä odottamaan lainvoimaista tuomiota hallinto-oikeudesta ja sen jälkeen vielä korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tämä tiesi kunnan osalta takausvastuiden lankeamista.
-Kauppa oli jo sovittu, mutta yksi kuntalainen valitti asiasta. Kun käsittelyajat ovat niin pitkiä, niin osuuskunta ei uskaltanut jäädä odottamaan kaupan toteutumista, vaan hakeutui velkasaneeraukseen. Valittaminen kunnan päätöksistä on tärkeä osa demokratiaa, mutta kun käsittelyajat ovat pitkiä, niin demokratiasta tulee diktatuuria, kritisoi Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen (kesk.).
Vuoden 2020 alijäämä oli Rääkkylässä 1,6 miljoonaa euroa. Siinä on tekemistä tulevina vuosina, mikäli kunta haluaa itsenäisenä jatkaa.
-Ei me vielä olla kirvestä kaivoon heitetty. Viime vuonna ylijäämää olisi syntynyt puoli miljoonaa euroa, mikä valokuitukauppa olisi toteutunut. Mutta hankalahan se on kuntaa kehittää ja päätöksiä tehdä, jos joka asiasta lähdetään valittamaan, Laasonen harmittelee.
EDIT 31.5. klo 15.15: Alkuperäisessä tekstissä yhdeksi kriisikunnaksi oli livahtanut Parikkala. Toimittajan ajatus oli kuitenkin karannut toistasataa kilometriä väärään suuntaan, sillä se neljäs kriisikunta oli Pertunmaa. Pahoittelut Parikkalaan.
EDIT 3.6. klo 13.15: Honkajoki liittyi Kankaanpäähän, ei pakkoliitetty. Kiitos tarkkaavaiselle lukijalle oikaisusta.
Pieni korjaus: Honkajoen kuntaa ei pakkoliitetty ja Honkajoki liittyi vapaaehtoisesti Kankaanpäähän