Hallitus ei ole onnistunut lupauksissaan, vaikka niiden varjolla on leikattu kuntien rahoitusta, paljastaa Kuntaliiton normitutka
Tähän mennessä päätetyt norminkevennykset eivät tuo leikkauksia vastaavia säästövaikutuksia, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Kuva: Kuntaliitto
Hallituksen päätavoitteena kuntapolitiikan osalta on ollut keventää toimintaa ohjaavia normeja ja sitä kautta hakea uudenlaisia, joustavia tapoja toteuttaa palveluja eri puolilla Suomea.
Kuntaliitto on tiedotteensa mukaan selvittänyt, kuinka paljon normitusta on todellisuudessa kevennetty kuluvan hallituskauden aikana.
Kuntaliiton normitutka osoittaa, että eduskunta on tällä hallituskaudella toistaiseksi antanut kunnille 14 uutta velvoitetta ja vähentänyt 17 velvoitetta.
– Tähän mennessä päätetyt kuntien normien kevennykset eivät tosiasiallisesti vähennä kuntien työtä eikä hallinnollista taakkaa juuri ollenkaan. Osa kevennyskohteista saattaa jopa lisätä kuntien työtä. Kuntien näkökulmasta hallituksen norminpurkuhanke on siis toistaiseksi epäonnistunut, eikä lisää luottamusta valtionhallinnon ohjaukseen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi tilannetta normitutkan tulosten pohjalta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tarkkaa seurantaa
Karhunen muistuttaa, että valtio on jo etukäteen norminpurun varjolla leikannut kuntien rahoitusta 23 miljoonalla eurolla.
– Tähän mennessä päätetyt norminkevennykset eivät tuo leikkauksia vastaavia säästövaikutuksia, eli etukäteen tehty valtionosuusleikkaus tulee poistaa, Karhunen vaatii tiedotteen mukaan.
Kuntaliiton normitutkassa on listattu kaikki eduskunnan hyväksymät kunnille asetetut uudet tehtävät ja velvoitteet sekä kevennetyt tehtävät ja velvoitteet.
Selvityskohteena olivat laeilla kunnille asetetut velvoitteet ajanjaksolla 20.6.2023–14.2.2025. Tarkastelusta on rajattu pois asetukset.
– Kuntaliitolle ja kunnille on tärkeää selvittää norminpurun reaalitilanne, eli se, mitä lakeja ja velvoitteita on jo päätetty keventää sekä lisätä. Toivomme, että kaikki vielä valmistelussa olevat normispurkuun tähtäävät toimet etenevät käytäntöön, Karhunen lisää.
Julkisuudessa liikkuu tällä hetkellä aiheesta ristiriitaista tietoa. Kuntaliitto tarjoaa julkiseen keskusteluun oman laskelmansa, joka pohjautuu todelliseen tilanteeseen, ei arvioihin tulevista päätöksistä eikä päällekkäisiä tietoja.
– Kuntaliitto toivoo, että jatkossa keskustelua käytäisiin merkittävistä sääntelyn kevennyksistä tai edes niiden kokeilemisesta. Toivomme myös, että ehdotusten määrän sijaan tarkasteltaisiin aidosti kuntien sääntelyn keventämiseksi saavutettuja tuloksia, toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että se jatkaa uusien tehtävien ja velvoitteiden sekä niiden kustannusvaikutusten seuraamista koko hallituskauden ajan.
Lue myös:
Normipurkutalkoita on yritetty lähes joka vaalikausi ainakin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Tulosta on saatu varsin vähän. Useimmilla vaalikausilla on säädetty lisää kuntia sitovia päätöksiä.
Orpon hallituksen ohjelmassa on tavoitteena purkaa normeja. Se ei ole lupaus. Tämän tj Karhunen toteaakin. Tavoitteet eivät toteudu. Syitä on paljon. Jokaisella säädöksellä on puolustajansa, etujärjestö tai muu taho ja yleensä ministeriöiden virkamiehet.
USA:ssa Elon Musk tekee purkutyötä ja Suomessakin sitä moititaan ankarasti. Onhan se tylyä. Mutta tarpeen.
Suomessa tarvittaisiin oma elon musk. Arvostettu valtiosihteeri Raimo Sailas oli aikanaan, mutta ei hänkään ihmeitä aikaan saanut.
Kuka olisi Suomen elon musk nyt? Nalle W?