Hallituspuolueiden alamäki syvenee, kun kunta- ja aluevaaleihin on alle kuukausi
Edellisen kerran suomalaiset äänestäjät olivat liikkeellä, kun europarlamenttivaalit toimitettiin viime vuonna. Pian päästään äänestämään kunta- ja aluevaaleissa. Kuva: Ville Miettinen
Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatappalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu ja KRUT
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu eduskuntavaalikannatusmittausten keskiarvo on laskenut yhtäjaksoisesti lokakuusta alkaen ja on nyt matalimmillaan sitten eduskuntavaalien.
Hallituspuolueita kannattaa yhteensä vain 41,1 prosenttia, kun oppositiopuolueita kannattaa 56,7 prosenttia suomalaisista, kertoo 19.3. julkaistu Helsingin Sanomien tilaama gallup.
Eduskunnan ulkopuoliset puolueet keräävät muutaman prosentin kannatuksen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituspuolueet olivat suosituimmillaan heti hallituskauden aluksi loppukesästä 2023, kun niitä kannatti niukasti yli 50 prosenttia. Kannatuskäyrä on siitä alkaen kuitenkin osoittanut alaspäin muutamaa pientä nousua lukuun ottamatta.
Sunnuntaina 13.4. pidettävät kunta- ja aluevaalit lähestyvät uhkaavasti, mikä tekee hallituksen tilanteen tukalaksi varsinkin nykyisillä kannatuslukemilla. Heikoin tilanne on perussuomalaisilla, mutta sillä on heijastusvaikutuksia koko hallituksen toimintaan.
Mikäli perussuomalaisten kuntavaalien ehdokasmäärän roima lasku realisoituu myös vaalituloksessa, kuten on odotettavissa, ja kokoomus jäisi pahasti tällä hetkellä gallupeissa omalla kymmenluvullaan huitelevan SDP:n jalkoihin, voi hallituksella olla edessä hankala puoliväliriihi 22.–23.4. Tilanne on siis hallituspuolueille vaikea.
Kuntavaaleihin puolueet lähtevät kokeneemmilla listoilla kuin aluevaaleihin siinä mielessä, että vuonna 2021 puolueiden ehdokkaista hieman useampi kuin joka toinen (53 prosenttia) on myös nyt ehdolla.
Aluevaaleissa vastaava lukema on 43 prosenttia. Perussuomalaisilla etenkin uusien ehdokkaiden rekrytointi takkuili, sillä puolueen kuntavaaliehdokkaista lähes kaksi kolmesta oli ehdolla jo viime vaaleissa, ja puolueen ehdokasmäärä laski roimasti.
Puolueella olisikin nyt kiire saada kampanjakoneistonsa kunnolla käyntiin ennen vaaleja, jos se mielii säilyttää asemansa suurena kuntapuolueena.
Mallintamalla vuoden 2021 kuntavaalit HS:n uusinta galluppia hyödyntäen poikkeaisi vaalitulos merkittävästi viime kuntavaaleista. Eniten lisää valtuutettuja saisi SDP, joka olisi saamassa jopa yli kolmanneksen enemmän valtuutettuja kuin 2021 ja lähestyisi kahden tuhannen valtuutetun rajapyykkiä.
Keskustalle nykyiset gallupluvut povaavat edelleen tukevaa noin 500 valtuutetun kaulaa toisena tulevaan SDP:hen. Toinen selkeästi paikkamääräänsä kasvattava puolue on vasemmistoliitto, joka saisi 74 valtuutettua lisää ja lähestyisi 600 valtuutettua.
HS:n gallupin pohjalta mallinnetun kuntavaalituloksen perusteella eniten valtuutettuja menettäisi perussuomalaiset, joka saisi noin tuhat valtuutettua viime vaaleissa saamiensa 1 351 sijaan.
Suhteessa vielä isomman menetyksen kokisi vihreät, jonka valtuutettujen määrä vähenisi peräti yli kolmanneksella 433:stä alle kolmensadan.
Yhteensä valta vaihtuisi 50 kunnassa, joista 44 voittaisi SDP. Kyse on etenkin kunnista, joissa 2021 kuntavaaleissa keskusta, perussuomalaiset tai kokoomus oli suurin.
Kaksikielisissä kunnista RKP menettäisi kokoomukselle ykköspaikkansa Kirkkonummella ja Sipoossa ja SDP:lle Vaasassa, Porvoossa ja Kaskisissa.
Jos aluevaalit pidettäisiin nyt, parantaisivat eduskuntapuolueista samaten eniten SDP ja vasemmistoliitto, jotka molemmat saisivat kymmeniä aluevaltuutettuja lisää. SDP yltäisi peräti 359 aluevaltuutetulla ykköspaikalle tasan sadan valtuutetun erolla kokoomukseen, joka menettäisi joka kymmenennen aluevaltuustopaikkansa. Isoimman menetyksen kokisi keskusta, joka menettäisi neljänneksen aluevaltuustopaikoistaan ja saisi vain 229 valtuutettua.
SDP voittaisi peräti 13 hyvinvointialuetta, kun se vuoden 2022 vaaleissa oli suurin puolue vain viidellä hyvinvointialueella.
Keskusta ja kokoomus menettäisivät neljä hyvinvointialuetta SDP:lle kumpainenkin. SDP olisi suurin puolue koko Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa poikkeuksena vain Itä- ja Länsi-Uusimaa, joilla RKP ja kokoomus pitäisivät pintansa.
Vaaleihin on kuitenkin vielä useita viikkoja eli aikaa on vielä hyvin vakuuttaa äänestäjiä – lopulta tulos ratkaistaan vaalikentillä, joten tulos voi vielä muuttua paljonkin siitä, mitä uusimmat gallupit lupailevat.
Näin vaalitulos mallinnettiin
HS ja YLE tilaavat kuukausittain puolueiden eduskuntavaalikannatusta selvittävän kannatusmittauksen Verianilta (HS) ja Taloustutkimukselta (Yle).
Kunta- ja aluevaalien lähestyessä on relevanttia selvittää, millaisista asetelmista puolueet lähtevät vaalikamppailuun ja mitä niiden valtakunnallinen kannatus tarkoittaisi paikallisesti.
Huomioimalla puolueiden kuntavaalien 2021 ja aluevaalien 2022 aikaan vallinneet ja tämän hetken kannatustasot voidaan mallintaa uudelleen kunta- ja aluevaalit, mikäli vaalit pidettäisiin nyt.
Mallinnus rakentuu sen varaan, että alue- ja kuntavaalikannatus seuraa eduskuntavaalikannatuksen kehityksen suuntaan, mutta ei sellaisenaan vastaa eduskuntavaalikannatusta.
Mallinnuksessa puolueiden oletetaan suoriutuvan tulevissa kunta- ja aluevaaleissa samalla lailla suhteessa vuoden 2021 kuntavaaleja ja 2022 aluevaaleja edeltäneisiin eduskuntavaaligallupeihin kuin vuosien 2021 ja 2022 vaaleissa.
Jos puolueen kannatus eduskuntavaaligallupissa kasvaa, myös sen kunta- ja aluevaalikannatus kasvaa ja päinvastoin.
Mallinnus lähtee siitä, että puolueen kannatusmuutoksen suunta ja suhteellinen voimakkuus eduskuntavaalikannatuksessa toteutuu koko maassa vaalityypistä riippumatta.
Kunta- ja aluevaalitulosten mallintamiseksi galluptulosta ei siten verrata suoraan kunta- tai aluevaalivaalitulokseen, vaan gallupiin tehdään ensin korjaus, koska eduskuntavaaligallup ei kerro suoraan puolueiden kannatuksesta muissa vaaleissa.
Korjaus tehdään ottamalla kaksi viimeisintä eduskuntavaaligallupia ennen kuntavaaleja 2021 ja aluevaaleja 2022, laskemalla niiden keskiarvo ja vertaamalla tätä vaalitulokseen kaavalla: 1 + (vaalitulos – gallupkeskiarvo) / gallupkeskiarvo.
Tämä antaa kertoimen gallupien ja vaalituloksen erotukselle. Esim. jos puolueen eduskuntavaaligallupkannatus oli keskimäärin 15 prosenttia, mutta kuntavaalitulos 20 prosenttia, niin 1 + ((20-15)/15) = 1,33.
Käyttämällä yllä mainittua korjauskerrointa lasketaan muutos edellisistä vaaleista (gallup * kerroin) – vaalitulos) / vaalitulos. Galluptuloksia muokataan siis historiallisella vaalituloksen ja gallupin välisellä erolla, jotta saadaan käsitys siitä, mikä nykyinen kunta- ja aluevaalikannatus olisi uusimman eduskuntavaaligallupin perusteella.
Mallinnuksessa korjataan kunkin listan paikallista äänimäärää uusimman gallupin ja vaaleja edeltäneiden kahden eduskuntavaaligallupin keskiarvon välisellä suhteellisella erotuksella. Jokaisen listan äänimäärä kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella määritellään uudelleen, lasketaan vertausluvut ja määritellään siten listojen paikkajakauma. Uudelleen lasketuista äänimääristä saadaan kunkin alueen suurin puolue ja niiden perusteella lasketuista vertausluvuista puolestaan paikkajakauma.
Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 vaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.
Esimerkiksi Inarissa kokoomus on useassa kuntavaalimallinnuksessamme saanut eniten ääniä, mutta eniten paikkoja on saanut keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama seuraava paikka menisi KD:lle kokoomuksen sijaan.
Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Lue myös:
Hallituspuilueet vs. oppositiopuolueet tarkastelukulmana on mielenkiintoinen.
Valtakunnan politiikassa hallituspuolueilla on yhteinen hallitusohjelma, jonka toteuttamista oppositiopuolueet enemmän tai vähemmän vastustavat. Niillä ei kuitenkaan ole yhteistä ”oppositio-ohjelmaa. Jokainen vastustaa eri asioita yksilöllisesti ja usein täysin päinvastaisin perustein.
Oppositiopuolueet eivät kykenisi muodostamaan yhteistä hallitusta. Liike Nyt ja Vasemmistoliitto ovat kaukana toisistaan. Tuskin Keskusta ja Vihreätkään enää löytäisivät riittävästi yhteistä säveltä. Keskusta romahti vasemmistohallituksen apupuolueena. Eiköhän se oppitunti tehnyt tehtävänsä.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla ei ole oppositiota. Suurimmassa osassa itsehallinnollisia kuntia ja hyvinvointialueita oppositiopuolueilla on enemmistö. Tulokset ovat siitä huolimatta aika heikot.
Lähivaaleissa ei muuteta eduskunnan kokoonpanoa eivätkä ne ole hallitusvaalit.
HYVÄN LUOTTAMUSHENKILÖN TUNTOMERKIT
Parhaillaan on menossa alue- ja kuntavaalit 2025. Kunnallis- ja kuntayhtymähallintoa uudistettiin yli 15 vuotta. Syntyi hyvinvointialueet. Tuotiinko tämä SoTePa-uudistus uunista ulos 1.1.2023 huonolla reseptillä. Syntyikö sutta ja sekundaa? Valuviat?
Tätä aikana tarvitaan kuntien luottamushenkilöiltä seuraavia ominaisuuksia:
1. Suuret korvat.
2. Terävät silmät.
3. Vilkas mielikuvitus.
4. Virtahevon nahka.
5. Urheilijan kunto.
6. Puliukon vatsa.
7. Kotkan katse, jotta näkee kauas.
8. Pelle Pelottoman innovatiivisuus.
9. Mikki Hiiren rohkeus ja realistisuus.
10. Tintin uteliaisuus ja riskienottokyky.
11. Muurahaisen ahkeruus ja tiimihenkisyys.
12. Sammumaton toive siitä, että asiat voisivat olla vieläkin huonommin.
Aika näyttää, kuinka 21 hyvinvointialueen ja 292 kunnan käy.