Hallituspuolueiden kannatus on saavuttanut uuden alhon – vasemmistoliitto hengittää jo perussuomalaisten niskaan

Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu & KRUT

Helsingin Sanomat julkaisi uusimman eduskuntavaaligallupinsa 21.5. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on sen mukaan enää 37,8 ja opposition 59,8 prosenttia. Hallituspuolueiden kannatus on laskenut helmikuusta 2024 alkaen, jolloin hallituksen ja opposition kannatus viimeksi oli tasoissa.

Viimeisen parin kuukauden aikana opposition ja erityisesti perussuomalaisten kannatuslasku on kuitenkin ollut aiempaa jyrkempää. Uusimmassa mittauksessa vain noin joka kymmenes vastaaja ilmoitti kannattavansa puoluetta, kun eduskuntavaaleissa 2023 puolue sai viidenneksen äänistä.

Kun PS:n kannatus on siis puolittunut kahdessa vuodessa, luulisi, että pohja on pian saavutettu. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Alimmillaan nykyisten hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli 33,6 prosenttia pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kaudella huhti-toukokuussa 2016, kun hallitusvastuu silloinkin painoi perussuomalaisia. Alimmillaan puolueen kannatus oli loppuvuodesta 2017, jolloin se oli peräti alle seitsemän prosenttia.

Vastaaviin kannatuslukemiin on vielä matkaa, mutta tyytymättömyys perussuomalaisten kehitykseen ja vääjäämättä myös sen nykyistä johtoa kohtaan kasvaa. Riikka Purra onkin saanut haastajan seuraavan puoluekokouksen puheenjohtajavaaliin: entisen puoluesihteerin Arto Luukkasen. Vaikka Luukkanen mahdollisuudet syrjäyttää Purra ovat pienet, voi vähäistä suurempi kannatus puheenjohtajavaalissa johtaa kuohunnan lisääntymiseen puolueessa.

HS:n gallupin pohjalta mallinnetun eduskuntavaalituloksen mukaan perussuomalaiset olisivat menettämässä 25 paikkaa eli yli puolet vuoden 2023 eduskuntavaaleissa saavuttamistaan 46 paikasta. Edelliseen, toukokuun alussa julkaistuun, YLE:n gallupin verrattuna puolueelta hupenee yksi kansanedustaja lisää.

Yli puolet eduskuntaryhmästä olisi menettämässä paikkansa, joten puntti alkaa monella varmasti jo tutista. Kuta pidempään kannatusalho jatkuu, sitä kärkkäämpiä ulostuloja tulemme havaitsemaan.

Nykyisillä kannatusluvuilla SDP saisi 56 kansanedustajaa (+13) 15 edustajan kaulalla seuraavaksi tulevaan kokoomukseen, joka menettäisi seitsemän ja saisi 41 edustajaa.

Keskusta tekisi aimo harppauksen ja saisi 12 lisäpaikkaa ja yhteensä 35 kansanedustajaa. Vasemmistoliitto nappaisia kahdeksan lisäpaikkaa ja olisi jo perussuomalaisten (21 edustajaa, -25) kintereillä.

Vihreät voimistuisi maltillisesti 15 edustajan ryhmäksi (+2). RKP (8, -1) ja KD (4, -1) menttäisivät yhden kansanedustajan, samoin kuin Liike Nyt, joka häviäisi ainokaisen paikkansa.

Perussuomalainen ja kokoomuslainen väri katoaisi vaalipiirikartalta tyystin: ainoastaan SDP ja keskusta voittaisivat vaalipiirejä nykyisillä kannatusluvuilla. Punamulta onkin hyvin todennäköinen seuraavan hallituksen runko.

Näin vaalitulos mallinnettiin

Vuoden 2023 eduskuntavaalitulokset mallinnettiin uudelleen YLE:n 8.5. Taloustutkimukselta tilaaman gallupin perusteella. Mallinnuksessa puolueiden viime eduskuntavaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella. Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.

Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa vaalipiireissä kuin viime vaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.

Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.

Mallinnettaessa vuoden 2023 eduskuntavaalitulosta uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.

Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset eduskunnan voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.