–Ehkä ihmiset alkaisivat sitten vähän skarppaamaan, Sauri arvelee.

Kunnallisten roskapoliisien rahoitus olisi kuitenkin hankalaa. Jätelain mukaan poliisi voi nykyään sakottaa roskaajia, mutta rangaistuksia jaetaan harvoin.

 

Suomen ympäristökeskuksen jäteasiain yksikön päällikkö Risto Saarinen ei täysin tyrmää Saurin ajatusta, sillä sakottaminen on ollut tehokas keino monissa suurkaupungeissa.

 

–Roskaamisen merkitys luonnonvarojen kannalta ei ole iso, mutta se voi olla indikaatio välinpitämättömyydestä, Saarinen pohtii.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Saurin mukaan julkisten alueiden roskaaminen vähenisi myös, jos kaupunkiin saataisiin isompia roskakoreja. Rakennusvirasto pohtii parhaillaan, millaisia uudet roska-astiat voisivat olla.

 

(STT)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*