Koronavuonna Helsinki ja Espoo ovat pudonneet 20 muuttovetovoimaisimman kaupungin listalta. Uudenmaan kunnista esimerkiksi Vantaa ja Sipoo ovat sen sijaan parantaneet sijoitustaan.

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Se näkyy myös kuntien muuttovetovoimassa. Pandemian seurauksena suurten kaupunkien viehätys on hieman laskenut, ja on puhuttu paluusta ”Nurmijärvi-ilmiöön”.

Tilastokeskuksen ennakkotiedot näyttävät nyt, että kuluva vuosi on muokannut merkittävästi 20 muuttovetovoimaisimman kaupungin listaa. Merkittävin muutos on tapahtunut pääkaupunkiseudulla: Helsinki ja Espoo putosivat kokonaan muuttovetovoimaisimpien kaupunkien listalta.

Muuttoliiketutkija Timo Aro vertasi vuoden 2020 ensimmäisen yhdeksän kuukauden ennakkotietoja kuntien muuttovetovoimasta viime vuosiin. Vertailukohtana hän käytti vuosien 2015–2019 keskiarvoa vastaavana ajankohtana. Luvut käsittelivät maan sisäistä muuttoliikettä.

Aron mukaan Suomen kaupungit vahvistuivat merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen

– Koko 2010-luku oli vahvaa kaupungistumisen aikaa. Nyt kehitykseen on tullut väliaikainen pysähdys, eikä kasvu ole niin voimakasta.

Viisi kaupunkia putosi listalta

Pääkaupunki Helsinki oli viime vuosina Suomen muuttovetovoimaisin kaupunki. Kotimaista muuttovoittoa kertyi tammi–syyskuussa keskimäärin 2 860 asukasta vuosina 2015–2019. Ennakkotietojen mukaan nyt muuttovoitto jää muutamaan sataan.

Helsingin osalta lopulliset luvut voivat vielä erota muutamalla sadalla ennakkotiedoista, Aro muistuttaa. Listan kärkisijoille pääkaupunki ei kuitenkaan tule yltämään.

Helsingin ohella myös Espoon muuttovetovoima laski selvästi.  Viime vuosina se oli sijalla viisi keskimäärin 1 136 ihmisen muuttovoitolla. Nyt on tulossa muuttotappiota.

Lisäksi kolme muuta kaupunkia putosivat 20 muuttovetovoimaisimman kaupungin listalta. Ne ovat: Joensuu, Seinäjoki ja Lahti.

Kuka muuttaa ja minne

Pandemia on tasoittanut kuntien välistä muuttovetovoimaa. Suurimmat muuttovoitot jäävät aiempaa pienemmiksi. Samalla yhä useampi voittaa. Kun vertailuajankohtana muuttovoittoa teki vain 54 kuntaa, nyt voitolla on 109.

Aron mukaan suuriin kaupunkeihin muuttaa uusia asukkaita samaa vauhtia kuin ennen. Muutokset ovat syntyneet pitovoimaan.

Lue lisää pitovoiman merkityksestä: Pitovoima ratkaisee alueen kehityksen – Helsingin seudun tulomuutto jää itse asiassa suhteellisesti pieneksi

– Tulomuutto on entisellä tasolla, mutta lähtömuutto on kasvanut. Kiinnostavin kysymys on, ketkä lähtevät ja minne.

Tästä voidaan toistaiseksi esittää vain valistuneita arvauksia, sillä tilastokeskus julkaisee muuttajista tarkempia tietoja vasta ensi vuonna. Jotain voi kuitenkin päätellä nyt saatavilla olevien muuttolukujen perusteella.

Aron mukaan huhtikuussa Uudenmaan sulun aikaan näkyy pientä nousua pääkaupunkiseudun lähtömuutossa. Helsingin, Tampereen ja Turun ympäryskuntien muuttovoitto antaa myös osaltaan vihiä siitä, että suurimmista kaupungeista siirrytään nyt lähikuntiin. Uusina kuntina 20 muuttovetovoimaisimman kunnan joukkoon olivat nousseet Kerava ja Kirkkonummi. Esimerkiksi Kaarina, Sipoo ja Nokia taas paransivat sijoitustaan listalla.

Suurista kaupungeista muun muassa Tampere, Oulu, Vantaa, Turku ja Jyväskylä ovat pitäneet muuttovetovoimansa hyvin. Aron mukaan esimerkiksi Vantaan kasvua voi auttaa voimakkaana jatkunut asuntotuotanto. Kaupunkiin on valmistunut paljon myös pienempiä asuntoja, jotka voivat houkutella nuoria tyyriistä Helsingistä.

Vaikka koronavuosi on muuttanut muuttovetovoimaisimpien kaupunkien listaa, keskeinen trendi on säilynyt.

– Kasvu kohdistuu vaihtelevalla voimakkuudella suuriin opiskelijakaupunkeihin ja niiden ympäryskuntiin.

Lue lisää:

Väestön vähenemisestä puhutaan usein liian kielteisesti – “On yleinen harhaluulo, että elämä pienissä kunnissa olisi vaikeaa”

Harhaiset tilastot ohjaavat liikaa kuntien kehitystä

Selvitys: Myös seutukaupunkien sisällä tapahtuu kaupungistumista – Kaupungistumiskeskusteluun kaivataan monipuolisuutta ja päivitettyä politiikkaa

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*