Helsingin kaupungin tekstiilijätettä kierrätetään tuotantolaitokselle Paimioon. Kuva: Anne-Leena Pyykönen Stara/Helsinki

Helsingin kaupunki pyrkii vähentämään sekajätteeseen joutuvan tekstiilijätteensä määrää kuljettamalla vanhoja tekstiilejä Paimioon, jossa tekstiilijäte jauhetaan ja siitä tehdään kuitua.

Paimiossa sijaitsee Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan tuotantolaitos, jonne tekstiilijätettä voi toimittaa. Helsingin ensimmäiset kierrätykseen menevät tekstiilierät sisälsivät valtaosin pelastuslaitoksen käytöstä poistettuja tekstiilejä sekä rakennuspalveluliikelaitos Staran käytöstä poistuneita työvaatteita. Yhteensä syyskuussa käsiteltäväksi kuljetettiin kahdeksan noin kuutiometrin kokoista tekstiilisäkkiä.

Staran logistiikkayksikön työpäällikön Arto Kainulaisen mukaan kaupungin toimijat lajittelevat tekstiilijätteen ensin itsenäisesti omissa toimipisteissään. Kun tekstiilijätettä on kertynyt riittävästi, Stara noutaa sen säilytykseen ja kuljettaa lopulta varastoltaan tuotantolaitoksen käsiteltäväksi.

– Tavoitteenamme on ensi alkuun, että toimituksia on muutaman kuukauden välein. Olemme käynnistäneet tekstiilikeräyksen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä Stadin ammattiopiston kanssa. Toiminnan kehittyessä pyrimme keräämään tekstiilejä kaupunkitasoisesti, Arto Kainulainen sanoo ja lisää:

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Stara kiertää jo kaupungin tiloissa viemässä tilauksia. Kun viemme esimerkiksi WC-paperia koululle, voimme poimia paluumatkalle kuljetukseen tekstiilijätettä, Arto Kainulainen.

Kaikki materiaalit eivät sovellu kierrätettäviksi. Jotta tekstiilijätteestä voidaan tehdä uusiomateriaaleja, tekstiilien on oltava puhtaita ja kuivia. Esimerkiksi palosuojatut vaatteet tai öljyn tai kemikaalien kanssa kosketuksiin joutuneet tekstiilit on edelleen hävitettävä sekajätteenä. Kierrätykseen viety tekstiilijäte saa uuden elämän kuituna, josta tehdään muun muassa sohvien täytteitä.

Huomio hankintoihin

Laadukkaat ja kestävät tekstiilituotteet kiertävät Helsingin kaupungin käytössä pidempään ennen kuin niistä tulee jätettä.

– Lyhytaikaisten tarpeiden kohdalla kannustamme kaupungin toimijoita harkitsemaan, onko tuotteita järkevämpää vuokrata tai hankkia leasing-menettelyllä kuin ostaa tuotteet omaksi. Lisäksi on hyvä selvittää, onko hankittaville tuotteille tarjolla korjauspalveluita, Helsingin kaupunkiympäristön ympäristöasiantuntija Leona Silberstein toteaa.

– Uuden ostamisen sijaan meidän kannattaa hyödyntää olemassa olevia tavaroita myös tekstiilien suhteen. Tavoitteenamme on, että käytämme kaupungin käytössä olevia tuotteita mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään. Ekologiset valinnat ovat myös kuntatalouden kannalta järkeviä, yksikönjohtaja Sami Aherva sanoo.

Helsinki on pyrkinyt kartoittamaan, missä ja minkä verran sen toiminnassa syntyy tekstiilijätettä. Esimerkiksi kesällä 2023 kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala teki koko toimialan laajuisen kyselyn siitä, millaista tekstiilijätettä palvelut tuottavat.

– Staran rooli on olla hyvä kaupungin irtaimiston kierrättäjä. On tärkeää luoda ratkaisumalleja ja kehittää Helsingin kaupungin tekemistä pitkäjänteisesti. Vaatteiden kierrätys on yksi ilmentymä irtaimen omaisuuden elinkaarimallille, Sami Aherva sanoo.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*