HS: Kunnat eivät sulata aiottua suurempaa lisälaskua Turun tunnin junan kustannuksista
Länsiradan eli Helsingin ja Turun välisen uuden radan junien maksiminopeudeksi kaavaillaan 200-300 km/h. Arkistokuva: Ville Miettinen
Turun ja Helsingin välisen nopean junaratayhteyden rakentamisesta uhkaa koitua hankeyhtiö Länsiradan, entisen Turun Tunnin junan, osakaskunnille ennakoitua isompi lasku. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta tänään 9. tammikuuta ja kertoo, että osakaskunnat eivät hyväksy uutta rahoitusesitystä.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi joulukuussa, että valtion rahoitusosuus rakentamisvaiheessa olisi vain 51 prosenttia, joka vastaa valtion nykyistä omistusosuutta hankeyhtiössä. Loput 49 prosenttia jakautuisivat hankeyhtiön muiden osakkaiden eli kuntien välillä. Muita osakkaita ovat radanvarsikunnat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.
Joulukuussa 2023 nimeään vaihtanut Länsirata Oy eli entinen Turun Tunnin juna -yhtiö perustettiin joulukuussa 2020 nopean ratayhteyden suunnittelua varten.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan ministerivaliokunnan linjaus on kuitenkin vasta hallituksen alustava lähtötilanne, kun asiasta lähdetään neuvottelemaan kuntien kanssa keväällä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
HS:n haastattelemat osakaskuntien edustajat ovat yllättyneitä esityksestä, jonka mukaan valtio yksipuolisesti esittää osakassopimuksen muuttamista. Uusi rakennusvaiheen kustannusjaon sisältävä osakassopimus on määrä neuvotella kevään aikana.
Turun kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen korostaa HS:n jutussa, että ministerivaliokunnan linjaus koskee vain hankkeen seuraavaa rahoitusvaihetta eli rakentamissuunnittelua sekä radan rakentamista väleille Espoo–Hista ja Salo–Hajala. Kyse ei siis olisi koko hankkeen rahoitusosuudesta.
Lohjan kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo tuo esiin, että aiemmissa ratahankkeissa kuntien osuus on ollut mitätön.
Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola antaa esimerkin Lahden oikoradasta, jossa valtio on vastannut kokonaan rahoituksesta. Lisäksi Eerola muistuttaa, että kunnat maksavat asemien ympärille rakentuvan infrastruktuurin.
Kunnat eivät täysin vastusta kustannuksiin osallistumista, kunhan niiden osuus on pienempi, Lohjan Puistosalo sanoo HS:lle.
– Jos kustannusjako on tuota tasoa, se muuttuu kuntatalouksien näkökulmasta katastrofaaliseksi, Puistosalo jatkaa.
Turun edustaja Jarkko Virtanen myös muistuttaa, että hankkeen kaatuminen johtaisi olemassa olevan rantaradan korjaamiseen, joka niin ikään olisi miljardien hanke.
Koko uuden radan investointikustannukset ovat tämänhetkisen arvion mukaan 2,8–3 miljardia euroa. Joulukuun yhtiökokouksessa hyväksyttiin, että ratayhteys voidaan suunnitella palvelemaan vain henkilöjunaliikennettä ja että Salon ja Lohjan välinen osuus suunnitella rakennettavaksi yksiraiteisena. Yhtiön tiedotteen mukaan nämä tekniset ratkaisut säästävät jopa miljardi euroa.
Raidehankkeelle aiotaan hakea EU-rahoitusta.
Teksti: Hanna Rautio
