Huominen huolettaa, mutta fiksu ennakointi sekä usko tulevaan auttaa eteläsuomalaisissa kunnissa

– Tämä on ihan paras paikka asua. Ei mitään valittamista. Se vähän surettaa, kun minulta kiellettiin naakkojen ruokinta, sanoo Rauha Salminen.

Salminen on asunut koko ikänsä Pyhtäällä, reilun 5 000 asukkaan kunnassa – ei kuitenkaan Kotkan ja Loviisan puristuksessa – sillä väljäähän täälläkin on.

Legendaarinen motelli valtatie 170:n kupeessa purettiin viitisen vuotta sitten. Tilalle nousi uusi kunnantalo ja asuntoja. On taksiasema, kauneudenhoitoa ja terveysasema. Uimaankin pääsee jos vaan jaksaa tallustella heti rakennusten takaa aukeavalle Huutjärvelle. Merikin on vain noin kilometrin päässä. 

On hiljaista, uusi moottoritie vei melkein kaiken liikenteen.

Vastapäätä huonokuntoisen valtatien toisella puolella on ruokakauppa ja apteekki. Sinne ovat Rauha Salminen ja ystävänsä läheisestä palvelutalosta, Aune Sandmark, matkalla.

– Täällä on kaikki. Ei tarvitse lähteä Kotkaan.

Läheisestä Siltakylästä löytyy lisää palveluja, lounaspaikkoja esimerkiksi. Muutaman kilometrin päässä Helsinkiin päin keskelle korpea on noussut lentokenttä, Helsinki-East Aerodrome. Tiistaisena aamupäivänä ääntä riittää. 

Helsinki-East Aerodrome -lentokenttä sijaitsee Pyhtäällä. (Kuva: Niklas Meltio)

Pyhtään kiitotiet ovat kunnan mahdollisuus, tulevaisuuden ilmaliikenteen keskittymä. Pääkaupunkiseudun kakkoskentäksi pyritään. Muualtakin maasta on tarkoitus haalia liiketoimintaa. Aerodromilla toimii jo lentokoulu sekä yleisölennätystä ja rajavartiolaitoksen kopteritkin harjoittelevat täällä. On korjauspalveluita ja kahvila aukeaa muutaman viikon kuluttua.

– Totta kai hieno juttu. Pyhtäällä edistetään teollisuutta ja työpaikkojen syntymistä. Samalla on tärkeätä, että meille on helppo muuttaa ja että täällä asuvat ihmiset viihtyvät ja löytävät palvelut läheltä kotia, sanoo kunnanjohtaja Terhi Lindholm.

Pyhtäältä ajaa tunnissa Helsingin Itäkeskukseen, josta metro suhauttaa kaupungin ytimeen tai edelleen vaikkapa Espoon Matinkylään. Välissä on Porvoo ja Espoon sisällä Kauniainen. 

Etelärannikon suhteellisen tiheään asutuilla alueilla todellisuus on erilainen kuin sisämaassa. Selvää on, että täällä tehdään paljon yhteistyötä yli kuntarajojen sekä kulujen hillitsemiseksi että kasvun edistämiseksi. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Edellytykset ovat erilaisia eri kunnissa, kuten Kuntalehden pääkirjoituksessa todetaan.

– Kunnan muuttamista kaupungiksi on pohdittu kansalaisaloitteen pohjalta, mutta ei kuntaliitoksia, kertoo Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm. (Kuva: Niklas Meltio)

Onko päättäjiin luottoa?

Valtioneuvoston teettämän tuoreen Kansalaispulssin mukaan suomalaiset uskovat koulutuksen voimaan. Varhaiskasvatus ja koulut ovat kuntien perustehtäviä, mutta mielenkiintoisesti samassa kyselyssä vastaajista, reilut 1 100 kansalaista, vain puolet luottavat melko paljon tai täydellisesti kuntien kykyyn suoriutua tehtävästään. Nuoriso ja tulevaisuus huolestuttavat myös Jukka Mäkelää. 

Espoon kaupunginjohtaja on harmissaan siitä, että hän usein tuntee puhuvansa seinille kertoessaan valtion rahakirstun vartijoille siitä, miksi kasvavaan Espooseen pitää ohjata lisää varoja.

– Toisin kuin muualla Suomessa meillä on hurjan hyvä syntyvyys. Sitten on paljon eri kielisiä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään.

– Meillä syntyi viime vuonna 3 500 lasta, ja ennakoimme, että vuonna 2040 syntyy vielä tuhat enemmän. Minusta se on hienoa, mutta kasvavat kaupungit tarvitsevat valtionosuutensa, jotta se voi hoitaa lasten ja nuorten palvelut säntillisesti, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. (Kuva: Niklas Meltio)

Kaikista huolehditaan kyllä. Puitteet hyvään arkeen ovat olemassa. Raamien luominen ja ylläpitäminen kuitenkin maksaa. On toisaalta rakennuksia kuten kirjastot ja koulut sekä joukkoliikenne, ja toisaalta tätä kaikkea pyörittävät ihmiset alkaen oppilashuollosta.

Mäkelä muistuttaa, että isot kaupungit kuten Helsinki ja Espoo maksavat vuositasolla miljardeja euroja muun maan hyväksi. 

– Kritisoin systeemiä. Minulla ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, kuinka suuret haasteet pienissä kunnissa tai taantuneilla alueilla on. Kasvaminen on kallista mutta kuihtuminen saattaa olla vielä kalliimpaa.

Liikaa tai liian vähän

Marraskuun perjantai oli musta. Kuntien valtionosuuksista oltiin leikkaamassa satoja miljoonia. Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtajan Sanna Lehtosen mukaan yllättäen nostettiin painetta leikata sivistyspalveluista, kuntien tärkeimmästä tehtävästä. 

Uutisointi ja neuvottelut rahavirroista ovat jatkuneet tietojen täsmentyessä. Myös kunnissa on tehty laskelmia ja varauduttu.

Sanna Lehtonen, kuntatalousasioiden johtaja Kuntaliitossa. (Kuva: Kari Långsjö)

Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandberg muistuttaa, että kunnat osaavat kyllä muistuttaa kehnosta taloudestaan suhdanteista riippumatta. On hätä todellinen tai vähemmän akuutti, niin sanoma mennee perille.

– Kunnat itse sekä media nostavat säännöllisesti esiin erilaisten rakennemuutosten pitkäaikaisia taloudellisia seuraamuksia. Se, mikä tekee tilanteen hahmottamisesta haastavaa on, että keskusteluun aina sisältyy jonkinlaista neuvottelua. 

Sandbergin mukaan kunnat ovat kekseliäitä.

– Löytyy lähes uskomatonta selviytymiskykyä. Tämän kaiken perusteella ja historiaa tutkimalla voi sanoa, että asiat harvoin ovat niin huonosti, kuin miltä ne tiettynä ajankohtana näyttävät. 

Tällä hetkellä kaikkia epäilyttää suuri terveydenhuollon uudistus. Hyvinvointialueiden hallintohimmelit koskettavat totta kai kuntiakin.

– Kaikki on kaikille vieläkin uutta. Monet eivät enää oikein osaa sanoa, mikä ratkaisu toimii ja mikä ei, tai onko jotain liikaa tai liian vähän.

Siv Sandberg on Åbo Akademin kuntatutkija. (Kuva: Tommy Pohjola)

Naapurin palvelut

Kauniaisissa on totuttu vinoiluun rikkaiden paratiisista. Totta on se, että kaupungilla menee monessa suhteessa hyvin – varakkaita veronmaksajia riittää, vaikka kaupungin tulopohja on sote-uudistuksen myötä heikentynyt. Harvempi on huomannut, että rakentaessaan ja ylläpitäessään esimerkiksi liikunta- ja kirjastopalveluja sekä kouluja moni naapurikunnan asukas käy mielellään juuri Kauniaisissa.

– Meillä on panostettu varhaiskasvatukseen, kouluihin ja hyviin vapaa-ajan palveluihin ja näin on tarkoitus tehdä jatkossakin, vaikka ei aivan samassa mitassa kuin ennen, sanoo Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

– Kauniaisissa asutaan, opiskellaan ja harrastetaan, sanoo kaupunginjohtaja Christoffer Masar. (Kuva: Niklas Meltio)

Myös Porvoossa talous on vakaalla pohjalla. Varauduttukin on. Kaupungissa keskustellaan investointiohjelmasta, jonka toteutus riippuu erilaisista skenaarioista. Kuten Pyhtäällä moni porvoolainenkin on töissä lähellä kotiaan, kertoo Porvoon vt kaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

– Koulut käydään kotikaupungissa, opiskelut kenties muualla. Sitten palataan tänne, takaisin Porvooseen.

Fredrick von Schoultz on Porvoon vt. kaupunginjohtaja syksyn alkuun, jolloin Jani Pitkäniemi aloittaa uudessa työssään. (Kuva: Porvoon kaupunki)

Toimivaan arkeen vaikuttaa moni asia. Asuntorakentaminen ja asuntojen hinnat, kaikki varhaiskasvatukseen kouluun liittyvä sekä palvelut ja joukkoliikenne kulttuuria unohtamatta. Terveydenhuoltoa kunnissakin pähkäillään vaikka operatiivinen vastuu onkin hyvinvointialueilla.

– Tämä on autoni. Tällä minä liikun joka paikkaan, sanoo Rauha Salminen Pyhtääläisen ruokakaupan kolealla pihalla ja osoittaa punaista rollaattoriaan.

Näistä kunnista on kyse

Kauniainen

• Sijainti: Yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista. Sijaitsee naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen.
• Asukkaita: 10 250.
• Kaupungin palveluksessa: 695 henkilöä.
• Kielet: 59 prosenttia suomenkielisiä, 30 prosenttia ruotsinkielisiä ja 11 prosenttia vieraskielisiä.
• Valtuustossa on 35 valtuutettua: RKP 15, Kok. 12, Vihr. 4, Perus 2, KD 1, SDP 1.

Espoo

• Sijainti: Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Sen erityispiirre on viiteen eri keskukseen tukeutuva kaupunkirakenne, jossa yhdistyvät urbaani, pientalovaltainen ja maaseutumainen asuminen.
• Asukkaita: 314 000.
• Kaupungin palveluksessa: Noin 10 000 henkilöä.
• Kielet: 71,5 prosenttia suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä 6,6 prosenttia ja vieraskielisiä espoolaisia 21,9 prosenttia.
• Valtuustossa on 75 valtuutettua: Kok. 28, Vihr. 14, SDP 10, Perus 8, RKP 6, KD 3, Vas.2, Kesk. 2, Liike Nyt 2.

Porvoo

• Sijainti: Suomen toiseksi vanhin kaupunki, noin 35 kilometrin päässä Helsingistä itään.
• Asukkaita: 51 000.
• Kaupungin palveluksessa: 2 400 henkilöä.
• Kielet: Suomenkielisiä yli 60 prosenttia, ruotsinkielisiä hieman alle 30 prosenttia, loput ryhmä muut kielet.
• Valtuustossa on 51 valtuutettua: RKP 15, Kok. 10, SDP 10, Vihr. 6, Perus 5, Kesk. 2, Vas. 2, KD 1.

Pyhtää

• Sijainti: Kunta Kymenlaaksossa. Kaupunkitason palvelut löytyvät lyhyen pyrähdyksen päästä Kotkasta. Pääkaupunkiseudulle Itäkeskukseen on reilun tunnin ajomatka.
• Asukkaita: 5 065.
• Kaupungin palveluksessa: Vajaat 160 henkilöä
• Kielet: Väestöstä ruotsinkielisiä on noin kahdeksan prosenttia, joten Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta.
• Valtuustossa on 27 valtuutettua: Kok. 8, SDP 5, Perus 5, Kesk. 4, RKP 2, Vihr. 2, Vas. 1. 

Lähteet: Kaupunkien omat sivustot ja Tilastokeskus. Tiedot ja luvut ovat vuosilta 2022 ja 2023.

//Uutista korjattu 10.6.2024 klo 9.17 Otsikossa sana Uudellamaalla korvattu sanoilla eteläsuomalaisissa kunnissa, faktasta korjattu: Pyhtää sijaitsee Kymenlaaksossa ei Uudellamaalla//