Hyssälä & Backman: Kansanvallan rakenteet kaipaavat peruskorjausta

Suomalaisella demokratialla on hienot perinteet, mutta karu tulevaisuus, ellei mitään tehdä. Kansanvallan peruskorjausta selvitystyössään pohtineet Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman kaipaavat kansanvallan päivitystä tulevaisuutta varten.

Kokeneen kaksikon tänään julkistamassa Sitralle laaditussa selvitystyössä pureudutaan etenkin eduskunnan, puolueiden ja ministeriöiden toimintaan. Merkittävä osa kaksikon avauksista kohdistuu eduskunnan työhön.

-Suomen sata vuotta jatkunut myönteinen yhteiskunnallinen kehitys on vaarassa pysähtyä, ellei päätöksentekokoneisto pysy mukana maailman muutoksessa. Jo nyt hukkaamme valtavasti voimavaroja vanhentuneiden toimintatapojen ja rakenteiden vuoksi, Liisa Hyssälä sanoo.

Hyssälä ja Backman herättävät keskustelua kansanvallan kaipaamasta remontista omien kokemusten ja tekemiensä haastattelujen kautta. Yli sadassa haastattelussa tuli esiin selkeästi tarve uudistaa toimintamalleja kaikilla demokratian tasoilla.

Konkreettisia avauksia

Kansanvallan peruskorjaus-työpaperissa on perin konkreettisia ja radikaaleja ehdotuksia useille eri hallinnon tasoille. Kansanedustajille etä-äänestysmahdollisuus, kirjastoista kansalaisten ja kansanedustajien kohtauspaikkoja, puolueiden säännöt uusiksi ja valmistelun avoimuus ovat esimerkkejä kaksikon avauksista.

-Yksittäiset uudistukset eivät enää riitä, vaan tarvitaan systeeminen muutos. Tärkein voimavara, kansalaiset, on otettava uusin tavoin mukaan päätöksentekoon. Jos puolueet eivät tähän kykene, tulevat muut vähemmän kansanvaltaiset toimijat korvaamaan ne, Jouni Backman muistuttaa.

Tehdyissä haastatteluissa nousi esiin useita eri ongelmakohtia julkisen hallinnon ja demokratian kohtaamisessa. Puolueiden ohjelmatyö ei enää tuota poliittisia innovaatioita ja vaalien tuotekehitys on jäänyt tekemättä. Kun luottamusta päättäjiä kohtaan ei enää kaikilta osin ole, niin kansalaiset eivät halua osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Missä pitäjän parhaat voimat?

Vaikka suurin osa peruskorjaus-paperista ja sen remonttiohjeista keskittyy eduskuntatyöhön, niin haastatteluissa on käyty asioita läpi myös kunnallispolitiikan tasolla.

-Ei tästä ole kovin kauaa, kun pitäjien valtuustossa istui aina pitäjän parhaat naiset ja miehet. Ei oo istunu enää pitkään aikaan, kuului eräs haastattelupoiminta.

Kansalaisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä ruohonjuuritasolta lähtien. Toimintamalleja kehitettäessä tulisi huomioida kansalaisten yksilölliset tarpeet ja toiveet. Kaikki ei kaikille sovi. Osa kaipaa somea ja osa haluaa tavata päättäjän silmätysten. Erilaisen keinovalikoiman avulla kansalaisille on tarjottava aktiivisen toimijan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Korjauspaperissa arvioidaan, että kunnat ovat uudistaneet omaa toimintaansa päätöksenteon osalta huomattavasti valtiovaltaa nopeammin. Toisaalta nykytekniikka mahdollistaa entistä paremmin ottaa kuntalaiset mukaan asioiden valmisteluun. Esimerkiksi päätöksenteossa voisi virkamiehen valmisteleman päätösesityksen rinnalla olla myös kansalaisten valmistelemia vaihtoehtoisia ratkaisuja asiaan.

-Välittömän vaikuttamisen keinoja ja kanavia kehitetään ennakkoluulottomasti. Demokraattisen osallisuuden toimintatapoja kehitetään tarjoamalla kansalaisille uusia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa itseään, läheisiään ja koko yhteiskuntaa koskeviin asioihin, remonttihenkilöt esittävät.

Vaalikampanjoille hintakatto?

Mielenkiintoinen on myös keskusteluavaus vaalijärjestelmän ja -rahoituksen uusimisesta.

-Käynnistetään eri tarpeet ja mahdollisuudet huomioiva vaalien laaja kokonaisvaltainen tuotekehitys (mm. vaalitapa, äänestäminen, edustuksellisuus). Vaalirahoitusta uudistetaan mahdollistamaan eri väestöryhmistä tulevien henkilöiden ehdokkuus asettamalla kampanjointikustannuksille kaikkia ehdokkaita ja puolueita koskeva maksimirajoite.

 

Kansanvallan peruskorjaus-julkaisu Sitran sivuilla