Hyvä houkutin maallemuuttoon vai epäeettistä veroeurojen käyttöä? Alueellinen opintolainahyvitys jakaa mielipiteet

Valtiovarainministeriön ehdotus budjettiriihikeskusteluun ensi vuoden talosarvioksi pitää sisällään monen yllätykseksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun käynnistämisen. Sen ideana on suunnata hyvitystä harvaan asutuille seuduille.

– Alueellisesta opintolainahyvityksestä tehty esiselvitys puolsi kokeilun käynnistämistä vahvasti. Olemme odottaneet, toteutuuko kokeilu ikinä, sanoo Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.

Hallituksen kokeilussa hyvitettäisiin maaseudulle muuttavan ammattikorkeakoulun tutkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittavan opintolainaa noin 2 600 euroa vuodessa.

Opintolainahyvityksen saamisen ehtona on asuminen kokeilualueen kunnassa.

Muuttohalukkuutta ilmassa

Opetus- ja kulttuuriministeriölle tehdyssä esiselvityksessä Itä-Suomen yliopiston tutkijat esittävät 25 kunnan kokeilualuetta itärajalta Ilomantsista Lappiin Savukoskelle.

– On hyvä, että kokeilukunnat tulisivat tutkijoiden selvityksestä, eivätkä poliitikot pääsisi vetämään tässä kotiinpäin, Koivisto huomauttaa.

Esiselvitys piti kokeilua perusteltuna, koska kokeilu on liki ainoa tapa saada selville alueellisen opintolainahyvityksen teho ja ohjausvaikutus.

Kokeilun budjetti esiselvityksen mukaan olisi noin 6–9 miljoonaa euroa, mutta OKM:n mukaan 9 miljoonaa on tuskin budjettirealismia.

Tutkijoiden kyselyn mukaan opintolainahyvityksillä on merkitystä. Kaksi kolmesta yliopisto-opiskelijasta ja noin kolme neljästä ammattikorkeakoulun opiskelijasta arvelee hyvityksen kannustavan muuttamaan ja työllistymään maaseudulle.

Koivisto huomauttaa, että kokeilu olisi nyt kovin ajankohtaista Itä-Suomen elinvoiman tukemista.

Hän kertoo, että maaseudulla kokeilua on odotettu kymmenen vuotta, sillä Norjassa vastaavanlaisesta kokeilusta on tuossa ajassa saatu hyviä tuloksia.

Siellä opintolainahyvityksen avulla on saatu korkeakoulutettua työvoimaa muuttamaan Pohjois-Norjaan.

– Tromssan seudulle on saatu aiempaa helpommin muun muassa hoitajia ja opettajia, Koivisto kertoo.

Suomessa opintolainaa hyvitetään jo nyt, jos opiskelija valmistuu korkeakoulusta tavoiteajassa.

Unelmia toteuttamaan

Koivisto pitää mahdollisena, että opintolainahyvitys innostaisi pelkästään kokeilemaan jotakin aluetta ja hyvityksen päättyessä muuttamaan pois. Mutta yhtä lailla tuo kokeilu voisi tietää aloille asettumista

Hän huomauttaa, että kun 25–35-vuotiaat muuttavat jollekin tietylle alueelle, he helposti myös asettuvat sinne.

– Valtion kokeilu ei pakota ketään muuttamaan. Sen vastustajat ovat huomauttaneet, että kokeilu olisi epäreilu muita alueita kohtaan. Tuohon voin vastata, että tervetuloa maaseudun arkeen. Täältä joudutaan muuttamaan pois opiskelujen perässä.

Koiviston mielestä kokeilu voisi auttaa koulutettuja ihmisiä toteuttamaan unelmiaan kodista esimerkiksi Kolin, Vuokatin, Rukan tai Pyhätunturin läheisyydessä.

Ilomantsista Savukoskelle

Esiselvityksessä yhtenäiseksi kokeilualueeksi ehdotetaan esimerkkinä Pohjois- ja Itä-Suomeen sijoittuvaa aluetta, johon kuuluu 25 kuntaa viiden maakunnan alueella.

Kainuun maakunta tulisi mukaan kokonaan kahdeksalla kunnalla: Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi, Puolanka, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo.

Lapin maakunnasta mukaan mahtuisivat Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Kemijärvi ja Posio.

Pohjois-Pohjanmaalta listassa ovat Kuusamo, Pyhäntä, Taivalkoski, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala.

Pohjois-Savosta kokeiluun osallistuisivat Rautavaara ja Sonkajärvi.

Pohjois-Karjalasta kokeilua edustaisivat Nurmes, Juuka, Lieksa ja Ilomantsi.

Keskustelu alueellisesta opintolainahyvityksestä ryöpsähti heti alkuvuonna esiselvityksen valmistumisen jälkeen. Opiskelijoiden erilaisia näkemyksiä oli koottu myös esiselvitykseen.

Myönteistä suhtautumista oli paljon.

Mielestäni opintolainahyvitys kuulostaa hyvältä, koska maaseudulle muutto olisi unelma, mutta valitettavasti työpaikkojen palkkatasot jäävät usein kaupungin palkkatasosta. Tämän lisäksi liikkumisen kustannukset (esim. työpaikalle) ovat nousseet huimasti, joten vaikka maaseudulla elinkustannukset yleisesti ovat matalammat, liikkuminen maaseudulla on nykyään hyvin kallista. Opintolainahyvitys kompensoisi myös tätä.

Kuulostaa erittäin hyvältä! Lähden heti töihin Kuusamoon, jos tällainen mahdollistetaan hoitajille.

Mielestäni hyvä idea ja itseäni ainakin kannustaisi muuttamaan harvaan asutulle seudulle, sillä olen sitä pohtinut. Tuntuu että tämän hyvityksen kautta olisi ikään kuin ”jokin” muukin syy muuttaa.

Mukana oli myös toisenlaisia äänenpainoja.

Kaikki eivät ota opintolainaa. Tällainen hyvitysmalli eriarvoistaa opiskelijoita, sillä mitä hyvitystä saavat ne, jotka lainaa eivät a) tarvitse opinnoissaan b) eivät sitä halua ottaa.

Jo valmistuneena lääkärinä kommentoin, että 2 600 euron vuosittainen opintolainahyvitys ei saa lääkäreitä lähtemään syrjäseudulle, koska sinne ei saada lääkäreitä edes 3 000 euroa kasvukeskuksia korkeammalla kuukausipalkallakaan.

Yliopisto-opiskelijoiden SYL kommentoi kokeiluehdotusta esiselvityksen valmistuttua ja totesi, että opintotukea pitäisi kehittää tasapuolisemmin.

Tradenomiopiskelijat ja Insinööriopiskelijaliitto olivat samoilla linjoilla. Heidän mielestään kokeilu olisi epäeettinen.