Hyvä vai huono uutinen? Tieto valtionosuusuudistuksen lykkääntymisestä jakoi kuntakentän
Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar hehkutti pian VM:n tiedotteen tultua, että ” Grani kiittää, koska näissä karkeloissa Kauniainen häviää lähes aina”. Kuva: Markus Sommers
Valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin, tiedotti valtiovarainministeriö tiistaina. Uutinen ei tullut isona yllätyksenä, sillä sen eteneminen on takunnut pitkin matkaa. Kunnat odottivat tietoja ja laskelmia uudistuksesta jo elokuussa.
Lausuntakierroksen piti alkaa lokakuussa.
Valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmäkään ei saanut lykkäyksestä ennakkotietoa, vaan VM infosi ryhmää sähköpostitse keskiviikkoaamuna.
Valtio uudistaa kuntien rahoitusta ja valtionosuusjärjestelmää, koska kuntien rooli on muuttunut sote-uudistuksen ja TE-uudistuksen takia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen perää ministeriöltä lisätietoja uudistuksen siirron syystä sekä tähän mennessä tehdyistä selvityksistä.
– Mikä on lykkäyksen ydinsyy? Mitä sellaista viime kuukausina on tapahtunut, että lykkäykselle on perusteet. Tiedän, että selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä ovat olleet hyvin aktiivisia kuntiin päin. En hetkeäkään epäile, etteivätkö he ole omalta osaltaan toimittaneet excel-taulukoita ja word-dokumentteja.
Lehtonen toivoo, että ministeriö toimittaisi kunnille nähtäväksi kaikki tähän mennessä tehdyt selvitykset ja taustamateriaalit.
Uudistusta varten tilattiin selvityksiä hyvissä ajoin. Niistä osa valmistui jo keväällä ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTin tekemä syyskuun alussa. VATT arvioi siinä kuntien palvelutuotannon menoja. Tilastokeskuksen selvityksessä käytiin läpi saavutettavuutta ja selvitys on saatu myös saaristokunnista.
– Kaikkia kuntakohtaisia laskelmia ei ole käyty läpi valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmässäkään. On vaikea arvioida, millaisia selvityksiä vielä tarvitaan. Tästä on saatava tietoa pian.
”Erittäin huono uutinen”
Kaskisille lykkäysuutinen on erittäin huono. Kunnanjohtaja Markku Lumio kertoo, että kunta maksaa negatiivisia valtionosuuksia noin miljoonan euron verran vuodessa.
– Summa tekee 800 euroa asukasta kohti, mikä on eniten Suomessa. Tilanne on meille kestämätön, olemme erittäin pettyneitä, Lumio huomauttaa.
Kunnassa ehdittiin pelätä lykkäystä, sillä pitkittyessään tilanne vaikeutuu ennestään.
– Eikä kukaan tiedä tarkalleen, mitä uudistus vuonna 2027 tuo tullessaan, Lumio sanoo.
Myös Eurajoelle uutinen oli huono. Kunta maksaa negatiivisia valtionosuuksia kuluvana vuonna noin 5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna summa on 4,2 miljoonaa euroa.
– Nyt toivomme, että saisimme kompensaatiota negatiivista valtionosuuksista siirtymäajalle. Jos joudumme maksamaan niitä neljä vuotta, meille kertyy maksettavaa yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa, sanoo Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi.
Vantaan talousjohtajaa Matti Ruusulaa tieto vos-uudistuksen lykkääntymisestä ei yllättänyt.
– Merkit olivat siihen suuntaan, koska syksyn aikana uudistusta on ympäröinyt syvä hiljaisuus. Kunnissa epävarmuus siis jatkuu.
Toisaalta Ruusula ymmärtää lykkäämistä, sillä valtionosuudet ovat monimutkainen kokonaisuus ja koska kuntatalouteen vaikuttavat monet muutkin asiat. Kaiken lisäksi kuntatalouden tilanne on kokonaisuudessaan heikko.
Hän mainitsee nykyiseksi haasteeksi myös sen, että täysimääräisistä korvauksista perustehtävien lisäyksiin on lipsuttu.
– On palattu aikaan, jolloin ministeriöiden laskelmista puuttuu realismi.
Oppositiolle siirto tarjosi hyvän paikan rökittää hallitusta. Kolmelta keskustan kansanedustajilta tulikin pian VM:n tiedotteen jälkeen oma tiedote, jossa he kertoivat närkästyksestään. Tiedotteen allekirjoittajat, Petri Honkonen, Hanna Räsänen ja Mika Riipi, ovat myös hallintovaliokunnan jäseniä.
Heidän tiedotteensa mukaan hallitus tekee ennennäkemättömän kuntapetoksen.
– Kunnat ovat todella vaikeassa rahoitustilanteessa ja uudistusta on odotettu. Onko hallituksen tarkoitus siirtää vaikea uudistus kuntavaalien yli vaalitaktisista syistä? Aikooko hallitus leikata lisää kunnilta puoliväliriihessä?
– Osa kunnista joutuu jopa maksamaan valtionosuutta takaisin. Uudistus on vaalikauden tärkein kuntia koskeva lainsäädäntöhanke ja sen siirtämiselle tulisi olla kunnon perusteet. Keskusta ei voi hyväksyä kuntien jättämistä ajelehtimaan.
Kiitoksia ja ymmärrystä
Lykkäysuutinen jakaa kuntia, sillä osalle lykkäys on hyvä juttu. Esimerkiksi Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar hehkutti pian VM:n tiedotteen tultua, että ” Grani kiittää, koska näissä karkeloissa Kauniainen häviää lähes aina”.
Yleisesti ottaen lykkäyksestä hyötyviä kuntia ovat ne, jotka hyötyvät sote-tasauksissa. Kauniaisten lisäksi näitä kuntia ovat esimerkiksi Luhanka, Sysmä ja Kuhmoinen.
Uudistuksen selvityshenkilö, Arto Sulonen, kommentoi tilannetta lyhyesti sanomalla, että tässä vaiheessa ministeriön perustelulle tiukasta aikataulusta on hyvät perusteensa. Uudistus olisi ollut jo lakiteknisesti todella vaikea saada hoidetuksi aikataulussa.
Juttua muokattu 23.10. kello 13.00, lisätty tieto, että valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmäkään ei saanut lykkäyksestä ennakkotietoa. Juttua muokattu myös kello 14.00, viimeistä kappaletta, jossa oli Arto Sulosen nimi kirjoitettuna väärin.
Lue myös:
