Daniel Sazonov, Anna-Kaisa Pusa, Jari Tuononen ja Tytti Määttä etsivät yhdessä keinoja osaajien saamiseksi. Puheenjohtajana toimi Minna Karhunen (vasemmalla).

Osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää yrityksiin ja kuntiin. Työvoimapula on kova ja yrityksissä kasvun este. Tilanne on pahenemassa ikäluokkien pienentyessä.

Vaikeaan tilanteeseen paneuduttiin torstain Kuntaliiton Huomenta kunnat -verkkolähetyksessä, joka tällä kertaa oli osa Kuntamarkkinoiden ohjelmaa.

Paikalla Kuntatalolla olivat Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, Helsingin kaupungin apulaispormestari Daniel Sazonov sekä Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen.

Yhtenä teemana keskustelussa oli TE-palvelujen siirto valtiolta kunnille. Kokeilujen jälkeen palvelut siirretään kuntiin 2024 aikana.

Keskustelua vetänyt Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen siteerasi edellisen päivän puoluejohtajien paneelia, jossa opetusministeri Li Andersson kertoi toivovansa sydämensä pohjasta, että kunnat löytäisivät keinot nykyistä toimivampiin työllisyyspalveluihin.

Onnistuvatko kunnat tässä?

Kontiolahden Tuononen ei odota liikoja.

– Toiminnastamme tehdään hyvin säänneltyä. Enpähän tiedä, kuinka tässä käy.

Helsingin Sazonov allekirjoittaa tarkat viilaukset mutta on hyvillään siirron filosofiasta. Paikallinen tieto on kunnilla ja kaupungeilla.

– Kunnilla ja kaupungeilla on itsellään valtavaa palvelutuotantoa, johon tarvitaan väkeä. Toisaalta kunnissa tunnetaan yritysten tilanne. Olemme nyt ottamassa askeleita oikeaan suuntaan.

Sazonov kertoi käytännön esimerkkinä, kuinka hän oli kutsunut saman pöydän ääreen vanhuspalveluista vastaavan ja työllisyyden kuntakokeiluista vastaavan. He eivät tunteneet toisiaan aiemmin.

Hän on varma, että yhteisen palaverin ansiosta valtavasta työllistettävien joukosta löytyi ihmisiä esimerkiksi hoitoalan avustaviin tehtäviin.

Hänen mielestään ihmisten yhteen saattaminen on helpompaa, kun he työskentelevät saman työnantajan palveluksessa.

Kurikan Pusa pohtii, että työllisyyspalvelujen siirto kunnille tarkoittaa käytännössä esimerkiksi päällekkäisyyksien raivaamista.

– Tarkoituksena on löytää yksilöllisiä ja mielekkäitä ratkaisuja. Esimerkiksi rakennusalan työttömälle haetaan töitä hänen omalta altaan eikä ohjata jokuseksi päiväksi aivan toisaalle.

Kuhmon Määttä sanoo kuntien eduksi sen, että ne tuntevat kontekstin. Kunnissa tiedetään, millaisessa ympäristössä töitä tarvitseva asiakas elää sekä mitkä ovat yrityksen tarpeet, miten se toimii. Tämä helpottaa räätälöintiä.

– Tilanne kuntakokeilun aikaan Kainuussa on ollut hyvä, mutta kukapa tietää, miten jatkossa käy.

”Loistavin asenne työntekoon”

Myös työnantajan maine puhutti nelikkoa. Kontiolahdella on kiinnitetty erityistä huomiota työnantajakuvan lisäksi työntekijäkokemukseen.

Tuononen kertoi kunnan saavan nykyään jopa enemmän hakemuksia kuin naapurustokunnat. Kontiolahti brändää itseään loistavimmalla asenteella työntekoon ja auttamiseen.

– Meillä ei ole varaa huonoon johtamiseen. Olemme satsanneet paljon esimiestyöhön. Kyse on lopulta pienistä jutuista. Meillä viihdytään eikä lähdetä pois.

Myös Helsingin Sazonov korosti esihenkilöidenmerkitystä. Kaupunki on mukana säännöllisesti Kunta10-tutkimuksissa, joiden lisäksi se tekee omia henkilöstötutkimuksia.

Lähiesihenkilön motivoituneisuus johtamiseen näkyy tuloksissa. Kaupunki tukee lähiesihenkilöitä johtamisessa. Heidän tilanteensa voi olla paikoitellen raskas – etenkin jos omassa tiimissä on henkilöstövajausta.

Kurikan Pusa muistutti, että kunta on palveluorganisaatio ja palvelujen tuottaja. Esihenkilöitä on valmennettava muun muassa ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Kunnan on oltava hyvä työnantaja, sellainen, joka edustaa hyvää johtamista.

Lisää maahanmuuttoa

Osaajapulan kriittisyyttä havainnollistaa Kontiolahden esimerkki:

– Vaikka kouluttaisimme kaikki tänä vuonna syntyvät lapset hoitajiksi, ei määrä tästä huolimatta riittäisi tulevaisuudessa. Kun lukuja katsoo, mikään muu ei voi auttaa tilannetta ratkaisevasti kuin työperäinen maahanmuutto, Tuononen kertoi.

Kuhmon Määttä muistutti, että pienet kunnat ovat olleet isompien kaupunkien työvoimareserviä jo pitkään. Nyt tätä reserviä ei enää ole.

Kuhmo on monikielinen kunta, johon on muutettu Venäjältä, Valkovenäjältä ja Ukrainasta. Muuttaneet ovat kokeneet, etteivät ole integroituneet eivätkä päässeet aidosti mukaan yhteisöön.

Määtän mielestä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka. Kaikilla on vastuuta siinä, että muualta muuttavat saadaan mukaan yhteiskuntaan.

– Mutta on muitakin keinoja kuin työperäinen maahanmuutto. Teknologia ja robotit ovat jo täällä. Esimerkiksi teollisuus ei investoidessaan enää kerro, montako työpaikkaa saadaan lisää vaan paljonko liikevaihto kasvaa. Toimistosihteereiden töitä hoidetaan teknologialla, Määttä mainitsi.

Kurikan Pusan mielestä laajakaistan ulottaminen koko Suomeen on hyvä asia. Maataloudessa robotisaatio on jo edennyt, ja maatilat saavat työvoimaa muun muassa Ukrainasta sekä Aasiasta.

– Kyllä Suomeen tullaan mutta helposti unohdetaan, miten tänne myös jäädään. Tarvitaan kulttuuria, joka kytkee ihmiset yhteisöön. Kunnat voisivat valjastaa kolmatta sektoria ja yhdistyksiä auttamaan maahanmuuttajia hyvään ja sujuvaan arkeen.

Työelämän joustot, uusia rekrytoinnin malleja

Nelikko lähetti terveisensä tulevaan hallitusohjelmaan siitä, kuinka työvoimaa saadaan lisää.

Kuhmon Määttä toivoo ratkaisuja, joiden avulla ihmiset voivat yhdistää joustavasti palkkatyötä, yrittäjyyttä ja työttömyysjaksoja.

Kontiolahden Tuononen haluaa pois kaikki sekoilut, mitä on nähty maahanmuutossa. Lisäksi on löydyttävä hyviä yhteisiä ratkaisuja maahan tulevien integroimiseen.

Kurikan Pusa toivoo yhteisiä rekrytoinnin malleja ulkomailta tuleville.

Helsingin Sazonov poistaisi saatavuusharkinnan, joka estää ulkomaalaisen työvoiman käyttöä. Maahanmuutosta olisi saatava nopeaa ja ketterää. Lisäksi olisi kyettävä ratkomaan poliittisesti vaikeita työvoimaa lisääviä uudistuksia.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*