Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen perää osaamista kuntayhtiöiden hallituksiin: "Kouluttamista tai ulkopuolista apua"
Ennen Hyvinkäätä Johanna Luukkonen työskenteli Raumalla. Kuva satamasta.
Energian tuotanto- ja jakelupalvelut ovat esimerkkejä merkittävistä markkinoilla toimivista kuntayhtiöistä, joita hoidetaan käytännössä liiketaloudellisin perustein yhtiömuotoisena toimintana ja omistajaohjaus yhtiön hallitukseen kunnan valitsemien henkilöiden kautta ja yhtiökokouksissa. Energiayhtiöiden osalta kyse on strategisesti erityisen tärkeistä ja jopa huoltovarmuuden näkökulmasta erityisistä toimijoista.
-Ei ole yhdentekevää, millainen on tällaisten yhtiöiden hallitusten osaaminen ja ymmärrys niin toiminnasta, sen ohjauksesta kuin ylipäätään kyseessä olevasta toimialasta ja siihen ympärillä vaikuttavista seikoista, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja, aiemmin Raumalla kaupunkia johtanut Johanna Luukkonen.
Luukkonen on tehnyt aiheesta opinnäytetyön. Työ käsittelee strategisia markkinoilla toimivia kuntayhtiöitä ja niiden hallituksien kokoamista. Ohjaajana on Tampereen yliopiston professori Janne Ruohonen.
-Energiayhtiöiden toiminnassa on lähitulevaisuudessa nykyisten trendien valossa niin menossa kuin tulossa uusia kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten energian vaihtoehtolähteet, vihreä siirtymä, puhdas siirtymä ja digitalisaatio sekä energian varastointivaihtoehdot. Lisäksi energiayhtiöt kuuluvat alaan, jota säädellään tiukasti ja on havaittavissa, että sääntelyssä on tapahtumassa tulevina vuosina myös uudistumista. Parhaiten yhtiöiden toimitusjohtajia työssään, yrityksen omistajien – tässä kohtaa myös kunnan – etua edistää paras mahdollinen johto ja hallitus, Luukkonen sanoo.
Luukkosta kiinnostaa ennen muuta se, miten voidaan varmistaa, että strategisessa kuntaomisteissa yhtiössä hallituksen jäsenillä on riittävä osaaminen hallitustyöskentelyyn ja miten omistaja siitä yhtiöiden kanssa huolehtii.
Aihe on kypsynyt Luukkosen mielessä pitkään hänen johtaessaan eri kuntia ja nähdessään läheltä kuntayhtiöiden toimintaa. Aiheesta ei hänen mukaansa ole julkisuudessa vieläkään riittävästi keskusteltu. Aika keskustelulle on otollinen juuri nyt, kun uusia hallitusten jäseniä taas valitaan.
-Nyt on jokaisen kunnan omistajaohjauksella mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä on osaamisen taso ja esimerkiksi tarkastella mahdollisuuksia kouluttaa ja lisätä tietoa, hän sanoo ja korostaa nimenomaan koulutuksen merkitystä.
-Ja ellei osaajia oman kunnan vasta valitusta valtuustoporukasta löydy, pitää olla rohkeutta myös ulkopuolisten, pätevien hallitusjäsenten käyttämiseen näissä erityistä osaamista vaativissa tehtävissä.
Luukkoselle asia on tärkeä ja hän tietää, mistä puhuu. Hänellä on kokemusta kuntajohtamisen lisäksi myös hallitustyöskentelystä, eivätkä kaupallisesti ja markkinatalouden näkökulmasta toimivat ajatukset ja toimintaperiaatteetkaan ole hänelle vieraita. Ennen Hyvinkään virkaansa Luukkonen työskenteli Raumalla, jossa muun muassa kaupungin omistuksessa telakka-, satama- sekä energiayhtiö olivat tärkeä ja kiinteä osa kaupungin toimintaa.
Osaamista voi hankkia
Luukkonen peräänkuuluttaa osaamista, ymmärrystä ja näkemyksiä hallitustyöhön kuntayhtiöissä sekä niiden ohjauksessa, mutta korostaa, ettei kyse ole yleisestä osaamisvajeesta tai siitä lähtökohtaisesta ajatuksesta, ettei uusilla jäsenillä olisi osaamista. Hänen mukaansa konserniyhtiöiden hallitustyön kannalta on paljon asioita, joita kuntien tulisi pohtia, kun kunnanhallitus evästää edustajaa yhtiökokoukseen päättämään konserniyhtiön hallituksen jäsenten valinnasta.
-On tärkeää, että keskustelu mahdollisista hallitusjäsenistä aloitetaan riittävän ajoissa ennen yhtiökokousta, jotta päätökset tehdään omistajan ja yhtiön edun mukaisesti. Keskustelu hallituksen jäsenistä, joilla on toivottu osaaminen tai tausta, edellyttää vaihtoehtojen miettimistä jo ennen
yhtiökokousta, jossa nimityspäätös tehdään, hän painottaa.
-Sitäkin voisi miettiä, onko järkevää, että kaikki jäsenet vaihtuvat kerralla. Mitä se tekee konsernin muistille? Voisiko vaihtuvuutta jotenkin syklittää?
Lisäksi Luukkonen pitää tärkeänä, että ihmiset ymmärtävät yhtiöiden ja henkilökohtaiset juridiset vastuunsa. Onhan myös niihin perehdytetty?
-Koska hallitustyöskentely on osaamista ja sitoutumista sekä aikaa vaativaa, on
strategisessa kuntayhtiöissä tärkeää pohtia asiaa yhtiön edun näkökulmasta ja lisäksi
hallituksen jäsenen kannalta. Hallituksen jäsen on osakeyhtiölain mukaan vastuussa
yhtiön päätöksistä yhtiöoikeudellisesti. On henkilön itsensä kannalta oleellista, että
hän ymmärtää kontekstin, josta hän on päätöksentekijänä vastuussa ja päätettävän asian
sisällön.
Luukkonen muistuttaa, että yhtiön hallituksen osaamisella ja asiantuntijuudella tuetaan yrityksen toimivan johdon osaamista, konkreettisesti autetaan toimitusjohtajaa onnistumaan työssään. Lisäksi hallitus ja nimettynä hallituksen puheenjohtaja toimii toimitusjohtajan esihenkilöinä.
– Hallituksen kokoonpano ja eri hallitusjäsenten osaamisalueet tukevat yhtiön kehittymistä ja siten hallituksen yritykselle tuottama lisäarvo voi olla mahdollisimman hyvä.
CV-malli
Energiayhtiöiden lisäksi hallitusten jäsenten osaamiseen on Luukkosen mielestä syytä kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöissä ja vaikkapa sotekiinteistöjen kohdalla.
-Sotekiinteistöt vaativat kiinteistöosaamista, ei soteosaamista niinkään. Hoivatyön osaamisen sijaan on ymmärrettävä kiinteistöstrategiasta, sisäilma-asioista, rakennustekniikasta ja kustannuksista tai rakennusten elinkaarimalleista.
Luukkonen mainitsee hyvänä työkaluna osaamisen varmistamiseen esimerkiksi CV-mallin. Erikseen laaditun henkilö-CV-lomakkeen avulla kunnan konsernijaosto tai hallitus voi arvioida poliittisen kuntavaalitulokseen pohjautuen ehdokkaat valittavaksi ja nimettäviksi yhtiön hallitusjäseniksi. Tämän kaltainen linjaus voisi Luukkasen mielestä olla kirjoitettuna konserniohjeessa ja apua voisi valinnan käsittelyssä olla henkilön CV-lomakkeesta, jossa olisi määritelty yrityksen hallituksen erityistoiveet jäsenen osaamiselle.
– Yhtiön tila ja tavoite määrittelee osaltaan, minkälaisen hallituksen se tarvitsee. Kun yhtiö on investointi- ja kehitysvaiheessa, hallituksen muodostumisen tarpeet ovat erilaiset verrattuna tasaisen toiminnan vaiheeseen. Hallituksen jäsenien lisäksi yhtiöllä voi olla mentori, sparraaja, yrityskummi tai neuvonantajaryhmä. Tärkeintä kuitenkin on, että tätä asiaa aidosti kunnissa käsitellään ja osaamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota.
Hän korostaa, että nyt on aika miettiä, mihin seuraavan neljän vuoden aikana merkittävät kuntayhtiöt suuntaavat ja mitä osaamista seuraava kausi hallitukseen sekä toimitusjohtajan tueksi edellyttää.
Erittäin tärkeä kirjoitus. Valitettavan paljon hallituksissa näkee puolueiden ihmisiä, joille ei ole lainkaan selvää kenen etua hallituksessa tulisi ajaa ja sitten on vielä niitä vanhanaikaisia tyyppejä jotka kokevat että on hienoa saada ”palkintopaikka”. Tässä hukataan verovaroja ja kunnan yhtiöiden mahdollisuuksia. Kannattaisi valita HHJ-tutkinnon omaavia hallituksiin tai muutoin kannuksensa hankkineita. Heitä toki on jonkin verran puolueissakin mutta valitettavan vähän.