Hyvinvointialueiden erot näkyvät aluehallitusten puheenjohtajien palkoissa ja palkkioissa

Hyvinvointialueet ovat voineet itse määrittää, onko aluehallituksen puheenjohtaja päätoiminen luottamushenkilö, osa-aikainen luottamushenkilö vai mennäänkö vanhaan malliin vuosi- ja kokouspalkkiolla. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi valittu Helinä Perttu (kok.) jätti tiistaina virkavapaa-anomuksen Järvenpään kaupungille.

-Vapun jälkeen aloitan päätoimisena. Olen ollut aiemmin kahdeksan vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja samaan aikaan hoitanut isoa rehtorin virkaa. Tällöin huomasin, että kahden vaativan tehtävän yhteensovittaminen on aika rankkaa. Se vie kaikki illat ja viikonloput, Perttu toteaa.

Helinä Perttu uskoo päätoimisuuden avaavan uusia ovia päätöksenteossa.

-Tämä tuo lisää laatua päätöksentekoon. Nyt pystyy olemaan entistä paremmin yhteydessä muihin poliittisiin ryhmiin ja eri sidosryhmiin myös kokousten ulkopuolella. Se on kaikkien etu, että päätöksenteko on ihmisen kokoista, Helinä Perttu muistuttaa.

Päätoimisuus tuo työntekijän edut

Luottamushenkilöiden palkkioista, palkoista, osa-aikaisuudesta ja päätoimisuudesta päätetään hyvinvointialueiden hallintosäännössä. Ketään ei kuitenkaan saa pakottaa päätoimiseksi, vaan puheenjohtajat tekevät itse oman valintansa.

Päätoimisuuden myötä puheenjohtajat ovat oikeutettuja esimerkiksi työterveyshuoltoon, perhevapaisiin ja kesä- sekä sairauslomiin, vaikka heitä ei katsotakaan hyvinvointialueiden työntekijöiksi. Samoin laissa on taattu se, että päätoiminen luottamushenkilö voi palata virkavapaalta entiseen virkaan, mikäli hän jostain syystä menettää vaalikelpoisuutensa.

-Ilman sellaista järjestelmää en olisi uskaltanut tähän lähteä, Helinä Perttu myöntää.

Täyspäiväinen puheenjohtajuus on mahdollistettu useilla eri alueilla. Tähän mennessä aluehallituksen puheenjohtajan päätoimisuudesta ovat päättäneet Keski-Uudenmaan lisäksi Kymenlaakso, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi.

Keski-Uudenmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla korvaus kuukausitasolla aluehallituksen puheenjohtajille on 6600 euroa kuukaudessa, mutta Lapin Tapani Melaluoto (kesk.) ja Pohjois-Pohjanmaan Tapani Tölli (kesk.) eivät kokouspalkkioita kuittaa, jotka sen sijaan Helinä Pertulle maksetaan palkan päälle.

Kymenlaaksossa aluehallituksen puheenjohtajan Nina Braskin (sd.) korvaus on 5200 euroa, Pohjois-Savossa Riitta Raatikaisen (kesk.) 6000 euroa ja Varsinais-Suomessa Sanna Vauranojan (kok.) 5800 euroa. Näillä kolmella alueella kokouspalkkiot kasvattavat vielä puheenjohtajan pankkitilille tulevaa korvausta.

-Olen jo oikeastaan aloittanut päätoimisena, vaikka virallisesti aloitan huhtikuun alussa. Työskentelen yliopistolla tutkijana ja yritin tehdä hommaa päällekkäin parin viikon ajan, mutta sitten piti luovuttaa. Tässä joutui hyppäämään liikkuvaan junaan, joka on vielä aika kovassa vauhdissa, Riitta Raatikainen kertoo.

Länsi-Uudenmaan hyväksytty hallintosääntö mahdollistaisi niin ikään puheenjohtajan toimimisen täysi- tai osa-aikaisesti. Kun aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho, niin tämä vaihtoehto on poissuljettu ainakin seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka.

Monta rautaa tulessa

Täysipäiväinen aluehallituksen puheenjohtaja saatanee myös Satakuntaan ja Keski-Suomeen, mutta niissä tilanne on vielä viimeisiä sinettejä vaille. Valtiovarainministeriön valtiosihteerinä toiminut Maria Kaisa Aula on valittu Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi ja hän lopettaa valtiosihteerinä 21. huhtikuuta.

Satakunnan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen arvioi päätoimisuuden olevan ainoa vaihtoehto, jos asiat haluaa kunnolla hoitaa.

-Ei tätä tehtävän kuvaa pysty hoitamaan kunnolla ilman päätoimisuutta. Meillä on poliittisilla ryhmillä ollut koko ajan selkeä yksimielisyys siitä, että tätä tehtävää hoidetaan päätoimisesti. Tänäänkin olemme koko päivän haastatelleet hyvinvointialuejohtaja-ehdokkaita. Ja vielä on yksi tulossa, Lehtonen (sd.) kertoi tiistaina kellon lähestyessä neljää.

Vaikka poliittisilla ryhmillä on Satakunnassa yksimielisyys päätoimisuudesta, niin vielä on asioita auki. Vate ei nimittäin valmistelutyössään kirjannut hallintosääntöesitykseen mitään maksettavasta korvauksesta, joten palkkaneuvotteluita tullaan käymään muuallakin kuin Helsingissä työmarkkinaosapuolten kesken.

-Kyllä minä tulen virkavapaata heti hakemaan, kun asiat selviää. Meillä on tosiaan vähän erikoinen tilanne, kun Vate ei määritellyt hallintosäännön valmistelun aikana palkkioita ja kyllä tästäkin työstä joku korvaus pitää saada, naurahtaa Lehtonen.

Monella suunnalla

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella osa-aikainen hallituksen puheenjohtajuus on mahdollista, mutta kun puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.), niin tämä mahdollisuus jää hyödyntämättä. Etelä-Karjalassa maksetaan vuosipalkkiona hallituksen puheenjohtajalle 3480 euroa, jonka lisäksi puheenjohtaja kuittaa normaalit kokouspalkkiot.

Kiljunen toimii myös Eksoten hallituksen puheenjohtaja ja eduskunnassa muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä, joten hän on valmistelemassa, päättämässä ja toteuttamassa tulevaisuuden palvelujärjestelmiä, joten kiirettä riittää.

-Tilannetta helpottaa paljon uudet toimintatavat, joita on otettu käyttöön koronan myötä. Teamsia käytetään paljon ja työskentelytavat ovat aiempaa joustavammat. En ole myöskään kaupunkiorganisaation päätöksenteossa mukana muutoin, kuin valtuutettuna, kertoo Anneli Kiljunen.

Etelä-Karjalassa ei ole tarvinnut hyvinvointialueiden rakentamisessa lähteä tyhjästä liikkeelle, sillä Eksote on toiminut alueella jo vuodesta 2010 lähtien. Kiljunen kuitenkin muistuttaa, ettei vanhaan voi liikaa tukeutua, vaan on otettava uusi askel kohti tulevaisuutta.

-Emme jää elämään entisen varaan, vaan rakennamme entistä paremman hyvinvointialueen. Haluamme, että asiakasprosessit ohjaavat organisaatioita, eikä organisaatio asiakasprosesseja, linjaa Kiljunen.

Myös Pohjois-Karjalassa olisi mahdollista hoitaa aluehallituksen puheenjohtajuutta myös osa-aikaisena. 50 prosentin työaika ja 3000 euron kokonaiskuukausipalkka ovat tarjolla kokouspalkkioiden lisäksi. Puheenjohtajaksi valittu Juha Mustonen (kesk.) työskentelee tällä hetkellä sydänlääkärinä Siun Sotessa ja toimii myös Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Tehtävät hoidetaan

Etelä-Pohjanmaalla maksetaan kokousten ulkopuolella tapahtuvista tehtävistä aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautalalle 2500 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi hän saa normaalit kokouspalkkiot.

-Meillä ei ole puhuttu osa-aikaisuudesta tai täyspäiväisyydestä, vaan on lähdetty siitä, että tehtävät hoidetaan. Kaikkiaan meidän palkkiot ovat varsin maltillisia, kun vertaa osaan hyvinvointialueista. Ja tehtävät puheenjohtajilla on kuitenkin samat, arvioi Hautala.

Töitä hyvinvointialueen puheenjohtajalla on piisannut, sillä päätettäviä asioita riittää. Lähiviikkoina työllistää muun muassa tärkeimpien viranhaltijoiden rekrytointi.

-Meidän tavoite on, että ennen kesätaukoa olisi tärkeimmät rekrytoinnit tehty. Hyvinvointialueen johtajan virkaan haku päättyy 12.4. ja meillä on tavoitteena, että toukokuun 16. päivä pidettävässä valtuustossa valinta voitaisiin tehdä, Lasse Hautala kertoo.

Pohjanmaan hyvinvointialueella hallituksen puheenjohtajalle RKP:n Anne Salovaara-Kerolle maksetaan kokouspalkkioiden lisäksi 2000 euron kuukausipalkkio. Kainuussa aluehallitusta johdetaan sivutoimisena 1200 euron korvauksella.

Kainuuseen oli tulossa päätoiminen puheenjohtaja 5000 euron kuukausikorvauksella, mutta ensimmäisessä aluevaltuustossa asia meni äänestykseen, jonka maakunnan valtapuolue keskusta hävisi. Näin ollen hallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari (kesk.) joutui tyytymään suunniteltua heikompaan palkkiotasoon. Tosin kun kuukausipalkkion päälle lasketaan etenkin ensimmäisten vilkkaiden kuukausien kokouspalkkiot, niin kauaksi bruttopalkkiot toisistaan heilahda.

Kiirettä piisaa

Vuosipalkkiot ovat myös käytössä monin paikoin. Päijät-Hämeessä osa-aikaiselle (50 %) luottamushenkilölle maksetaan 30 000 euron vuosipalkkio, joka tarkoittaa 2500 euron kuukausittain maksettavaa korvausta. Kokouspalkkioita Kristiina Hämäläinen (kok.) saa ainoastaan aluevaltuuston kokouksista.

Etelä-Savossa ollaan selvästi kitsaampia. Kunnanjohtajan hommista eläkkeellä oleva Heikki Laukkanen (kesk.) saa kokouspalkkioiden lisäksi 10 000 euroa vuodessa eli vajaan tonnin kuussa alueen eteen tehtävästä työstä. Tosin Etelä-Savossa puheenjohtaja on oikeutettu kokouspalkkioihin.

Ensimmäiset päivät ovat jo osoittaneet, että työtä riittää.

-Kyllähän tässä alkuvaiheessa puheenjohtajalla töitä riittää, vaikka olisi edes puoleksi päätoiminen. Tilanne varmasti selkiytyy sen jälkeen, kun saadaan palkattua alueelle vakituinen hyvinvointialueen johtaja. Meillä on hakupäällä ja hakuaika päättyy 11.4. Nyt tämä toimintamalli hakee vielä vähän paikkaansa, Laukkanen arvioi.

Itä-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja vuosipalkkio on 12 000 euroa, Pirkanmaalla 10 000 euroa, , Vantaa-Keravalla 8530 euroa, Kanta-Hämeessä 8000 euroa ja  Keski-Pohjanmaalla 5000 euroa. Kaikilla näillä hyvinvointialueilla hallituksen puheenjohtajille maksetaan myös normaalit kokouspalkkiot.

Kuntalehden verkkotoimituksen kokoamat jutun tiedot perustuvat netistä löytyneisiin hyvinvointialueiden valtuustojen kokousmateriaaleihin. Kaikilta alueilta ei vielä löytynyt hyväksyttyjä pöytäkirjoja, joten virheet ovat mahdollisia. Niitä korjaamme, kunhan vain tiedon virheistä saamme.

Eri aluehallitusten puheenjohtajien saamia palkkioita vertailtaessa on huomioitava myös se, että eri alueilla on jaettu johtavien luottamushenkilöiden vastuuta eri tavalla.