Kuva: Seppo Haavisto

Kotihoitoa kehitetään kaikkialla, mutta riittävää vauhti ei kaikkialla ole. Koko maassa useita kotihoidon käyntejä päivittäin saavien asiakkaiden osuus on lisääntynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2010.

Tasan ei kuitenkaan käy onnen lahjat asiakkaan vinkkelistä katsottuna. Esimerkiksi Uusimaa kuuluu alueisiin, joissa kotihoidon rakenneuudistus on pahasti kesken. THL:n tuoreen tutkimusraportin mukaan kotihoidon kasvava asiakaspaine kohdistuukin juuri suuriin keskuksiin ja kaupunkeihin.

– Iäkkäiden kotihoidon uudistamisessa ollaan kriittisessä vaiheessa. Osa maakunnista on toteuttanut palvelurakenteen muutoksen, osalla se on vielä kesken. Erot näkyvät asiakkaiden intensiivisen kotihoidon määrän vaihtelussa. Tämä osuus vaihtelee maakunnittain 42 ja 21 prosentin välillä, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa THL:sta.

Isoissa kaupungeissa haasteita

Isoista kaupungeista Tampere, Turku ja Espoo ovat vastanneet kasvavaan asiakasmäärään rekrytoimalla lisää väkeä ja asiakaskäyntien määrä on saatu pidettyä ennalleen. Oulussa on jopa onnistuttu lisäämään käyntejä asiakkaiden luona.
Helsingissä ja Vantaalla sen sijaan asiakkaiden keskimääräiset kotihoidon käyntimäärät ovat laskeneet kahden vuoden aikana, vaikka samaan aikaan asiakasmäärät ovat voimakkaasti kasvaneet.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Entä mille seudulle tutkimuspäällikkö itse asettuisi asumaan, jos valintaperusteena olisi paras mahdollinen kotihoito?

– Yhdistelisin varmaan parhaat puolet useammasta eri kunnasta. Osa kunnista on kehittänyt toista ja osa taas toista aluetta kotihoidossa, Kehusmaa pohtii.

Panostus kannattaa

Kainuun alueella kotihoito on ollut vuosia vanhustyön painopistealueena, jonka avulla laitospaikkojen määrä on pystytty pitämään kurissa. Kainuu kuuluu yhdessä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kanssa niihin maakuntiin, joissa THL:n tutkimusraportin mukaan kotihoidon asiakaskohtaiset käyntimäärät ovat kasvaneet eniten.

– Meillä Kainuussa on huomattavasti keskimääräistä enemmän kotihoidossa asiakkaita, joiden luona käydään yli 60 kertaa kuukaudessa. Muistaakseni meidän asiakkaista heitä on yli 40 prosenttia, Kainuun Soten vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen arvioi.

Kotona asuvan vanhuksen palvelutarpeeseen vaikuttaa oleellisesti sukulaisten ja naapurien muodostama tukiverkko. Lisäksi pitkät etäisyydet ovat puntarissa, kun kotihoidon määrän järkevyyttä pohditaan.

– Kuntakeskuksissa pystymme tarjoamaan kotihoitoa hyvinkin monta kertaa päivässä. Syrjäseuduilla välimatkat ovat pitkät, niin siellä pitää sitten erikseen katsoa, mikä on järkevä kotihoidon käyntien määrä, jolla asiakkaan kotona asumista voidaan tukea, Tolonen toteaa.

Tutkimusraportista THL:n sivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*