Ilomantsi on vuoden kylämyönteisin kunta

 

Valintaraadin mukaan Ilomantsin kunta on tiedostanut ja osoittanut käytännössä, että kylät ovat kunnalle strategisesti tärkeitä kumppaneita. Ilomantsin kunnan ja sen kylien yhteistyö on erittäin monipuolista, keskustelevaa, pitkäjänteistä ja uudenlaisia innovaatioita tuottavaa. Erityisesti palveluihin liittyvät yhteistyömuodot kunnan ja kylien välillä korostuvat Ilomantsissa.

 

 

Kyydit tuovat kyläläiset lähelle palveluja

 

Ilomantsissa on 18 kylää, joiden toimijat ovat toteuttaneet aktiivisesti erilaisia paikalliskehittämishankkeita. Kunnan viranhaltijat ovat puolestaan tukeneet kylien toimintaa jo 1970-luvulta lähtien.

 

Kyläkierros on ilomantsilainen pilotti, jossa kylät kootaan 2-4 kylän ryhmissä kehittämisiltoihin. Kierroksella käydään läpi ajankohtaisia kehittämistarpeita, ideoidaan uusia hankkeita ja käydään vuoropuhelua muun muassa palveluiden järjestämisestä ja kunnan vireillä olevista kehittämishankkeista. Kyläkierros on otettu käyttöön myös muissa Pohjois-Karjalan kunnissa.

 

Tärkeimpiä Ilomantsin kylien lähipalveluita ovat vanhusten kotihoitopalvelut, kolme kyläkoulua, kansalaisopiston piirit ja teiden auraus. Kunnan strategiana on ollut tukea palveluiden saavutettavuutta monipuolisilla kyytipalveluilla.

 

Kimppakyytejä järjestetään Ilomantsin kirkonkylän ympäristössä 10 kilometrin säteellä. Jokaiselta kylältä lähtee asiointikyyti palvelujen lähelle kerran tai kahdesti viikossa. Lisäksi järjestetään kerhokuljetuksia eri-ikäisille lapsille.

 

Kahdessa kylässä on kokeiltu pilottina myös kyläkohtaisia ”Terveyspysäkkejä”. Kiertäviä terveydenedistämispalveluja on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

 

– Ilomantsi pitää kumppanuuksia elintärkeinä niin muiden viranomaisten, yrittäjien kuin kylienkin kanssa. Maaseutualueiden asukkaiden pitää olla mahdollisimman yhdenvertaisia kaikkien muiden kansalaisten kanssa, Ilomantsin kunnanjohtaja Markku Lappalainen painottaa.

 

– Suurimmat haasteet ovat nyt tieverkon kunnossapidossa ja laajakaistan rakentamisessa sekä palvelujen tuotannossa. Maaseutukylistä ja niiden asukkaista aiotaan kuitenkin edelleen pitää huolta.

 

 

Kylien rooli korostuu

 

Kun kuntien koko kasvaa, on entistä tärkeämpää huolehtia, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja kuntalaiset pystyvät edelleen vaikuttamaan lähiympäristönsä sekä koko kunnan asioihin.

 

– Kunta tarvitsee kyliään enemmän kuin ennen ja kylätoimijoiden vastuut kasvavat. Kunnan ja sen kylien toimiva vuorovaikutus kannattaa järjestää, tähdentää valintaraadin ja Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo.

 

– Aktiivista vuorovaikutusta kuntien ja kylien välillä tulee pitää yllä. Samalla tulee etsiä vastauksia siihen, miten palvelut järjestetään myös tulevaisuudessa kylissä. Elävät kylät ja asuinalueiden omaehtoinen toiminta on nähtävä koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana, palkinnon Kuntaliiton puolesta luovuttanut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.

 

– Niin edustuksellisen demokratian kuin kuntalaisten suoran osallistumisen edellytyksiä tulee vahvistaa. Ne eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä, Kietäväinen lisää.

 

Ehdotuksia vuoden kylämyönteisimmäksi kunnaksi saatiin yhteensä neljätoista.

 

Valintaraatiin kuuluivat Suomen Kuntaliitosta erityisasiantuntijat Christell Åström ja Päivi Kurikka, Suomen Kylätoiminta ry:stä puheenjohtaja Eero Uusitalo, varapuheenjohtaja Matti Mäkelä ja kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Keski-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies Sirpa Pekkarinen sekä Louna-Plussa ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen.