Ilomantsi vie Siun soten maksuosuuden avaukset hallinto-oikeuteen
Suomen itäisimmässä kunnassa ei purematta niellä Siun Soten kunnille lähettämiä uusia laskuja vuoden 2018 sote-palveluista. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtymähallitus esitti helmikuun alussa jäsenkunnille, että vuoden 2018 määritellyt maksuosuudet avataan ja määritellään uudestaan.
Siun Soten esitys tiesi kaikkiaan kuudelle kunnalle lisää maksettavaa. Vastaavasti osa kunnista jäi saamapuolelle. Ilomantsille on tulossa päätöksen johdosta lisää maksettavaa 462 000 euroa. Maanantaina kunnanhallitus päätti yksimielisesti valittaa yhtymähallituksen toiminnasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
-Emme me ole mikään kapinakunta. Emme perää tässä mitään muuta, kuin omia oikeuksiamme, Ilomantsin kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Tykkyläinen (sd.) toteaa.
Esitys kunnille on, että uudelleen maksuosuuksia määriteltäessä perustaksi vuoden 2017 osalta otettaisiin kuntakohtainen palvelujen käyttö laskennallisen ennusteen sijaan. Perussopimuksen mukaan maksuosuuksien olisi tullut perustua kuntakohtaisiin ennusteisiin, mutta niitä ei ollut syksyllä 2017 käytettävissä talousseurannassa olleiden ongelmien takia. Tästä johtuen maksuosuudet määriteltiin raportointijärjestelmän keskeneräisyydestä johtuen vuosien 2015 ja 2016 kuntien tilinpäätöksiin sekä vuoden 2017 kuntakohtaiseen maksuosuuteen perustuen.
Epäluottamusta ilmassa
Kaikkiaan Ilomantsin kunnanhallituksen pöytäkirjasta ja asian esittelytekstistä huokuu syvä epäluottamus maakunnallista kuntayhtymää kohtaan. Kunnanhallituksen mielestä yhtymähallituksen 5.2.2019 tekemä päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa ja puutteellisesti valmisteltuna, virheellisesti esiteltynä ja tulkinnanvaraisena päätös on muutenkin lainvastainen. Päätöksen välitön toimeenpanokielto on toivelistalla, samoin asian esittelijän toimien tutkinta.
-Siun soten talousluvut ovat osoittautuneet epäluotettavaksi. Ja luottamus on perusta kaikelle toiminnalle. Siun soten toiminta ei luottamusta herätä. Esimerkiksi Juuan osalta sieltä on aiheettomia kuluja poistettu yli kaksi miljoonaa euroa. Rehellisyys siellä pitää löytyä. Jos lukuja muutellaan jälkikäteen, niin onhan ne lait olemassa, Tykkyläinen lataa.
Attendo-kuntia päätöksenteossa
Pohjois-Karjalan kuntien sote-asioita hoitavan yhtymän perussopimuksessa on määritelty maksuosuuksien määräytyminen. Perussopimuksesta poikkeaviin maksuosuusmuutoksiin tarvitaan 2/3 jäsenkuntien enemmistö ja yli puolet jäsenkuntien asukasmääristä. Asian taakse löytyi maakuntatasolla riittävä enemmistö, mutta jotain on hampaankoloon jäänyt.
-Siellä on toisten kuntien asioista päättämässä Attendo-kuntia. Se on menoa meille pienille kunnille, kun muut päättävät asioista. Mutta ei me vielä olla kirvestä kaivoon heitetty. Yritetään pitää kunnan vaakuna kunnantalon seinällä, Tykkyläinen linjaa.
Itärajan suunnalla ymmärretään kuntatalouden realiteetit. Paljoa säästettävää ei enää löydy alueilla, jossa etäisyydet ovat pitkät ja väki harmaantuu.
-Jos ne valtionosuudet yhtäkkiä putoaa 1,5 miljoonaa euroa, niin se on pienille kunnille kylmää kyytiä. Ministeriön suunnasta vakuutettiin viimeiseen asti, ettei mitään ole leikattu. Muutama tunti sen jälkeen kun pääministeri Juha Sipilä oli ilmoittanut hallituksen erosta, niin ministeri Vehviläinen valitti radiossa kuntien tiukkaa taloustilannetta, jonka takana oli valtionosuuksien pieneneminen. Äkkiä se ääni kellossa muuttui, Ilomantsin kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Tykkyläinen.
Mitä nämä yhtäkkiset valtionosuuden putoamiset oikein olivat? En ole meilläpäin sellaisia huomannut. Olisiko kyse siis asukas- tai oppilaskadosta?