Hankkeessa haettiin työkaluja muun muassa johtamiseen vanhustyössä. Kuva Seppo Haavisto

Työyhteisöissä tarvitaan psykologista turvallisuutta, ja erityisen suuri tarve tähän on kriisiaikoina.

Psykologista turvaa on selvitetty hankkeessa, jossa mukana ovat olleet Salon kaupungin vanhuspalvelut, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Työsuojelurahasto sekä konsulttiyhtiö CoHumans.

Selvityksen tuloksista kerrottiin tiistaina Salossa pidetyssä tilaisuudessa.

Psykologisen turvallisuuden voi käytännössä tiivistää tiimiläisten jakamaan uskomukseen siitä, että tiimissä on turvallista ottaa riskejä.

Mainos



Tutkimusjohtaja Jenni Spännäri kertoo, että psykologista turvallisuutta voi testata viidellä kysymyksellä:

Uskallammeko näyttää heikkouttamme tiimiläisten edessä?

Puhutaanko tiimissämme koskaan heikkouksisamme?

Uskallammeko ottaa tiimissä riskejä ilman, että olo on epävarma, hämmentynyt?

Miten hullun-luoviin ideoihin suhtaudutaan meidän tiimissä?

Kertooko kukaan koskaan riskistä, jonka ovat ottaneet?

Psykologisen turvallisuuden lähteitä ovat puolestaan ihmisiä tukeva inhimillinen johtajuus, selkeät roolit, sosiaaliset suhteet sekä luottamus. Näiden yhteinen nimittäjä on myötätunto, psykologisen turvallisuuden ydin.

Taustalla talouskurimus ja työn määrä

Marjo Vähäkangas, tuntiopettaja Turun ammattikorkeakoulusta kertoi tuloksista kertovassa tilaisuudessa taustaa hankkeeseen osallistumiselle Salossa.

Taustalla on esimerkiksi Salon talouskurimus, joka alkoi erityisesti Nokian romahtamisesta 2011. Kun yritysjätti oli voimissaan, Salo oli yksi maan rikkaimmista kaupungeista.

Inhimillisyyttä ja turvaa työhön tarvitaan lisää myös hurjan muutosvauhdin takia. Vastuissa on epäselvyyksiä, eikä henkilöstö välttämättä tiedä, kenen kanssa asioida.

Johtamistyö on muuttunut, sillä tehtävien määrä ja vaativuus ovat kasvaneet. Etenkin hoiva-alan osaajapula on jatkuvaa.

Esihenkilötyöhön on tullut työkaluja, mutta pääpaino on yleensä taloudesta huolehtimisessa.

Aitoa kuuntelua ja johdonmukaisuutta

Hankkeessa selvisi muun muassa, että esihenkilöt voivat vastata työelämän jännitteisiin osoittamalla myötätuntoa ja luomalla yhteisöllisiä edellytyksiä sekä sitä kautta rakentaa psykologista turvallisuutta.

On tärkeää, että kommunikaatio on vastavuoroista, avointa, monen suuntaista ja rehellistä.

Työntekijöitä ja kollegoja on kuunneltava sekä varmistettava, että asiansa kertova tuntee tulevansa kuulluksi.

Selvityksen tuloksissa korostetaan myös johdonmukaisuutta ja autenttisuutta. Omista näkemyksistä ja päätöksistä on kerrottava mahdollisimman avoimesti.

Tulokset korostavat myös kasvokkaisten kohtaamisten tärkeyttä.

Johtajan omat kysymykset

Psykologisessa turvassa johtajalla on omat avainkysymyksensä:

Miten parhaiten huolehtia koko henkilöstön jaksamisesta ja osaamisesta?

Miten pitää inhimillisiä kohtaamisia prioriteettina? Miten mahdollistaa niitä työntekijöiden kesken?

Kehu kaveria keskiviikkoisin

Hankkeen aikana luotiin työkaluja, joiden teemoina ovat muun muassa työkaverin kohtelu (esimerkiksi kolmen K:n sääntö: kehu kaveria keskiviikkoisin), tehtyjen töiden lista, arvostava kuuntelu, myötätuntoinen puuttuminen, ristiriitatilanteiden kohtaava palaveri sekä arvostavan palautteen harjoite etätapaamisessa.

Lue lisää Tutkimushankkeessa mukana olevat kaupungit etsivät uutta otetta johtamiseen, jotta työyhteisöt ovat psykologisesti turvallisia

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*