Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos: Kilpailutusrajan nosto toisi kymmenien miljoonien säästöt
Hallitusohjelmaehdotukset inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamiseksi olisivat vahingollisia valtiontaloudelle ja huoltovarmuudelle, sanoo Kustos ry:n puheenjohtaja Lasse Koskivuori.
Julkisten hankintojen kilpailutusrajan nosto toisi kymmenien miljoonien vuosittaiset säästöt hallinnossa, sanoo inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n puheenjohtaja Lasse Koskivuori.
-Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Koskivuori arvioi tiedotteessa.
Kilpailutusten rajan nosto toisi 30–70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hallinnossa. Luku perustuu laskentakaavioon, jossa Suomessa vuosittain tehtäville noin 60 000–215 000 euron hankinnoille lasketaan hankintaprosessin kuluksi minimissään 4 000 tai ylimmillään 10 000 euroa. Tällaisia hankintoja tehdään vuodessa noin 7 000.
-Nämä hankintakustannukset ovat kokemustemme mukaan enemmän ala- kuin yläkanttiin. Euromääräisesti pieniinkin hankintoihin saatetaan käyttää paljon aikaa ja resursseja. Nämä kaikki pitää laskea mukaan hankintakustannuksiin, Koskivuori huomauttaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koskivuoren mukaan nykyisessä toimintamallissa monet yritykset jättävät vaivaan nähden pienet, mutta työläät kilpailutukset väliin. Kilpailutusrajan nosto toisi hänestä merkittäviä säästöjä myös vähentämällä turhaa byrokratiaa.
Lisäksi hankintojen läpinäkyvyyttä tulisi lisätä korjaamalla hankintalakia, Koskivuori arvioi. Hänestä myös kilpailutusten ulkopuolisten toimijoiden pitäisi saada tutustua tarjouksiin ja kilpailutusten tarjousdokumenttien tulisi olla nykyistä avoimempia.
Omistusrajoitukset nostaisivat kustannuksia
Julkisomisteisille inhouse-yhtiöille on julkisuudessa ehdotettu kymmenen tai jopa 20 prosentin vähimmäisomistusta kunnilta, kaupungeilta ja hyvinvointialueilta. Tämä ei Koskivuoren mukaan muuttaisi suurten kaupunkien ja hyvinvointialueiden tilannetta, mutta saattaisi inhouse-yhtiöiden pienomistajat eli pienet kunnat pahaan pulaan.
Vähimmäisomistuksen ehtojen muuttaminen pakottaisi pienet kunnat perustamaan uusia, yhä pienempiä yhteenliittymiä yhteishankintojaan varten. Inhouse-yritysten lukumäärän kasvaessa palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön määrän moninkertaistuisi ja osto- ja projektiosaaminen heikkenisi merkittävästi. Kilpailutusten sirpaloituessa myös yritysten tarve osallistua yhä useampiin, raskaisiin kilpailutuksiin lisääntyisi.
Koskivuoren mukaan raskaan kilpailutuksen voittaa yleensä iso markkinatoimija, joka tuottaa palvelunsa kokonaan itse eikä hanki alihankintana palvelua pienyrityksiltä. Näin markkina keskittyy isoihin, usein ulkomaille veronsa maksaviin toimijoihin.
-Jos haluaisimme edelleen jatkaa palveluiden tarjoamista pienosakkaillemme, joutuisimme lisäämään inhouse-tytäryhtiöidemme määrää. Tämä on kustannustehotonta ja lisäisi hallintoa. Yksi vaihtoehto on myös, että kunnat ryhtyisivät siirtämään palveluita omaksi toiminnakseen, Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen kuvaa vaihtoehtoja.
Inhouse-yhtiöissä innovoidaan uusia, entistä tehokkaampia ja veronmaksajien rahoja säästäviä ratkaisuja. Noin kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta on ostoja yksityisiltä yrityksiltä, käy ilmi Kustoksen tuoreesta jäsenselvityksestä.
-Esimerkiksi julkisomisteisten ICT-inhouse -yhtiöiden 2M-IT Oy:n ja Istekki Oy:n liikevaihdosta 70 prosenttia menee yksityisille yrityksille erilaisten ostojen ja yhteiskumppanuuksien kautta, toteaa myös Istekin toimitusjohtajana toimiva Koskivuori.
