Tutkimukseen haastatellut kuntien työntekijät pitivät intersektionaalisuutta tervetulleena käsitteenä, mutta se myös koettiin vaikeasti ymmärrettävänä, akateemisena ja vähän käytännön painoarvoa kantavana terminä. Kuva: Pixabay

Intersektionaalisuuden käsite on muodostunut yhä näkyvämmäksi tutkimuksen, politiikan sekä aktivismin kentillä niin globaalisti kuin Suomessakin. Käsite on esimerkiksi keskeisessä roolissa hallituksen nykyisessä tasa-arvo-ohjelmassa sekä monen feministisen tai antirasistisen järjestön työssä. Käsite on ilmaantunut viime aikoina myös kuntien tasa-arvo-ja yhdenvertaisuustyöhön.

Miten moniulotteinen, monissa eri yhteyksissä sekä monella tapaa käytetty termi ymmärretään kunnallishallinnossa?

Intersektionaalisuuden käsitteen taustaa

Intersektionaalisuudella viitataan analyyttiseen lähestymistapaan, jonka mukaan yksilön identiteetti sekä yhteiskunnallinen asemoituminen eivät määrity vain yhteen tai useampaan selkeärajaiseen kategoriaan kuulumisen kautta, vaan ne ovat monen risteävän tekijän erottelematon summa.

Esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, iän, yhteiskuntaluokan, etnisyyden, rodun, vammaisuuden, koulutustason, uskonnon ja lukemattomien muiden tekijöiden katsotaan vaikuttavan henkilön yhteiskunnalliseen asemoitumiseen ja toimintamahdollisuuksiin niiden päällekkäisten etuoikeuttavien sekä marginalisoivien vaikutusten myötä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Lisäksi eriarvoistavien yhteiskunnallisten rakenteiden kriittinen tarkastelu on keskeinen osa intersektionaalisuutta.

Intersektionaalisuuden käsitteen teki tunnetuksi yhdysvaltalainen feministinen oikeustieteilijä Kimberlé Williams Crenshaw 1980-luvun lopulla. Syrjintää aiheuttavien tekijöiden erottelemattomaan päällekkäisyyteen on kuitenkin viitattu esimerkiksi naisten oikeuksia ajavassa yhteiskunnallisessa liikehdinnässä ympäri maailman jo merkittävästi aiemmin.

Koska intersektionaalisuuden käsite on noussut tunnetuksi yhdysvaltalaisen mustan feminismin ja syrjinnän vastaisten poliittisten liikkeiden keskellä, sitä on käytetty sekä teoreettisena konseptina että lähestymistapana politiikkaan ja aktivismiin.

Intersektionaalisuus on teoreettisesti ja metodologisesti haastava termi sen moniulotteisuuden, epäselvyyden ja monien käyttötapojen vuoksi ja sen käyttöä on tutkittu Suomessa toistaiseksi vähän.

Intersektionaalisuus ja moniperusteinen syrjintä

Yksiselitteisen suomenkielisen vastineen puuttuessa intersektionaalisuus ja moniperusteinen syrjintä yhdistetään Suomessa usein samaa tarkoittaviksi asioiksi. Teoreettisina käsitteinä ne kuitenkin eroavat toisistaan.

Moniperusteinen syrjintä tarkastelee useita syrjintää aiheuttavia tekijöitä yhtä merkittävinä, eikä moniperusteisen syrjinnän tarkastelussa henkilön yhteiskunnalliseen asemoitumiseen vaikuttavien etuoikeuttavien tekijöiden tai eriarvoistavien rakenteiden tarkastelu ole keskeistä.

Moniperusteisen syrjinnän käsite on esiintynyt intersektionaalisuutta pidempään ja laajemmin niin kuntien, valtakunnan kuin Euroopan Unioninkin tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuspolitiikassa.

Kumpikaan käsite ei esiinny Suomen tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuslainsäädännössä, mutta oikeusministeriön mukaan yhdenvertaisuuslakia voidaan soveltaa moniperusteisen syrjinnän tapauksissa.

Tutkimuskysymys ja -tulokset

Tarkastelin maisterintutkielmassani intersektionaalisuuden ymmärtämistä ja käytäntöön yhdistämistä viiden kunnan (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Rovaniemi) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä. Analysoin näiden kuntien tasa-arvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelmia ja käytin lisäksi aineistona kyseisten kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tekevien työntekijöiden kanssa käytyjä sähköpostikeskusteluja.

Intersektionaalisuuden käsite ilmeni vain kahden kunnan suunnitelmissa, Helsingissä ja Oulussa, kun taas moniperusteisen syrjinnän käsite esiintyi suurimmassa osassa kuntia. Analyysissa nousi esiin, että moniperusteinen syrjintä ja intersektionaalisuus eivät olleet selvästi erotettavissa toisistaan. Intersektionaalisuus määriteltiin suunnitelmissa monella tapaa ja termin yhteys rakenteiden kriittiseen tarkasteluun ilmeni jokseenkin epämääräisenä.

Kuntien työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista ilmeni, että intersektionaalisuuteen suhtauduttiin pääosin tervetulleena käsitteenä, joka tukee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ymmärtämistä aiempaa laajemmasta näkökulmasta. Se koettiin kuitenkin myös vaikeasti ymmärrettävänä, akateemisena ja vähän käytännön painoarvoa kantavana terminä.

Niin intersektionaalisuuden kuin moniperusteisen syrjinnän selkeämpi määrittely ja selittäminen koettiin tarpeelliseksi esimerkiksi henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksien yhteydessä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön yhdistäminen aiempaa yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi miellettiin yhdeksi tavaksi edistää niin intersektionaalisuuden kuin moniperusteisen syrjinnän huomioimista. Tämä vastaa useiden tutkijoidenkin käsitystä, jonka mukaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon jakautuminen selvärajaisiin haaroihin poliittisella kentällä hankaloittaa intersektionaalisen näkökulman huomioimista.

Lopuksi

Aineistossa ilmenneet käsitykset intersektionaalisuudesta eivät olleet selvästi kytköksissä käsitteen tunnetuimpaan alkuperään yhdysvaltalaisessa antirasistisessa ja feministisessä kansalaisliikehdinnässä. Tarkastelun keskiöön asetetut tekijät poikkesivat Crenshaw’n painottamasta rodun ja sukupuolen risteämästä. Rodun käsite on keskeinen yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa, politiikassa ja tutkimuksessa, kun taas Euroopassa ja Pohjoismaissa termiä vältetään ja sen sijasta viitataan esimerkiksi etnisyyteen tai maahanmuuttajataustaan. Kyseisen ilmiön useat tutkijat yhdistävät mm. rasismin olemassaolon kieltämiseen.

Intersektionaalisuuden yhdistäminen sen alkuperäiseen kontekstiin voi helpottaa käsitteen hyödyntämistä uusissa ympäristöissä, sillä se liittää käsitteen kansalaisaktiivisuuteen, rasisminvastaisuuteen ja tasa-arvoon, sekä pyrkimykseen purkaa syrjiviä rakenteita. Tämä mahdollistaa yhden tavan yhdistää käsite rakenteiden kriittiseen tarkasteluun ja erityisesti sukupuolen ja ihonvärin, mutta myös muiden tekijöiden perusteella tapahtuvan syrjinnän näkyväksi tekemiseen.

Toisaalta on myös argumentoitu, että liian kapea keskittyminen käsitteen alkuperään voi hankaloittaa yhtä lailla tärkeää etuoikeuttavien tekijöiden tarkastelua ja hämärtää käsitteen juuria ja merkitystä muualla kuin Yhdysvalloissa. Intersektionaalisuus on mahdollista yhdistää suomalaisen kuntahallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön muistakin intersektionaalisuuden teoreettiseen kenttään kuuluvista lähtökohdista käsin.

Keskeistä on, että käsitteen käyttö pyrkii huomioimaan identiteetin monimuotoisuuden, yhteiskunnallisen asemoitumisen sekä syrjivät rakenteet aidosti sen sijaan, että sanaa käytetään sen muodikkuuden vuoksi. Myös selkeyden luominen muiden samansuuntaisten suomenkielisten termien, kuten risteävän eriarvoisuuden tai leikkaavien erojen ja intersektionaalisuuden välillä helpottaisi kuntia intersektionaalisuuden käsitteen hyödyntämisessä.

Maisterintutkielma Intersectionality in Finnish Policy: Examining Equality and Non-Discrimination in Finnish Municipalities on luettavissa Helsingin yliopiston digitaalisessa Helda-julkaisuarkistossa.

TEKSTI: JOSEFINA KUUSIKALLIO

Kirjoittaja on humanistinen maisteriopiskelija, Master’s Programme in Intercultural Encounters, Helsingin yliopisto.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*