Isot mullistukset ovat takana ja silti talouden suunnittelu tuottaa kunnille nyt vaikeuksia

– Verkostohankkeiden etuna on se, että niissä voidaan hyödyntää usean organisaation osaamista ja ratkoa osallistujille yhteisiä kysymyksiä, kertoo Jussi Sallinen FCG:stä. Kuva: Tommy Pohjola
Kuntien tulevaa talouskehitystä on vaikea arvioida. Se oli perusteena Kestävä kuntatalous -verkostohankkeen alulle neljä vuotta sitten, ja sama peruste on voimassa edelleen, kun hanke saa jatkoa jo toistamiseen.
Kuntatalouden iso mullistus oli hyvinvointialueuudistus, ja se sai heti peräänsä toisen ison mullistuksen, kun TE-palvelut siirtyivät vuoden alussa valtiolta kunnille.
Talouden suunnittelu ei helpotu jatkossakaan. Ennakoimisen vaikeuskerrointa lisää se, että moni hallitusohjelman uudistus on jumissa poliittisessa päätöksenteossa. Avoinna ovat edelleen muun muassa valtionosuusuudistus ja kiinteistöverotus.
Tästä huolimatta muutoksiin olisi kyettävä valmistautumaan.
Johtava konsultti Jussi Sallinen FCG:stä kertoo, että verkostohankkeilla yhdessä Kuntaliiton kanssa on pitkät perinteet.
– Verkostohankkeiden etuna on se, että niissä voidaan hyödyntää usean organisaation osaamista ja ratkoa osallistujille yhteisiä kysymyksiä.
Kestävä kuntatalous -verkostohankkeessa on tähän mennessä paitsi kehitetty osallistujakuntien talouden ennakointia, selvitetty myös kuntakohtaisia tilanteita aina soten jälkeisten valtionosuuslaskelmien päivityksistä alkaen.
Sallinen sanoo, että kun kuntatalous saadaan kestävälle pohjalle, talous on vahvalla uralla ja kestää muutoksia. Silloin kunta kykenee ennakoimaan tulevaa ja varautumaan muutoksiin.
Millaisia ovat yhteisvaikutukset?
Verkostohankkeen uudella jatkokaudella kantavana teemana on kuntatalouteen vaikuttavien muutosten yhteisarviointi.
Lähitulevaisuuden muutoksia on esimerkiksi toisen asteen koulutuksen rahoituksessa, valtionosuuksissa, kiinteistöverotuksen arvostamisperusteissa ja perusopetuksen kehittämisessä. Ja TE-uudistuskin tuli vasta voimaan.
Sallinen huomauttaa, että muutosten yhteisvaikutuksia ei arvioida.
– Kutsumme kuntia mukaan yhteiskehittämään muutosten yhteisvaikutusten arviointia. Saamme samalla kunnilta niiden osaamista ja pääsemme puolestamme tarjoamaan kuntakohtaista vaikutusten arviointia.
Vaikutusten arviointia monessa tilanteessa
Hankkeessa on ollut mukana 22 kuntaa. Ne ovat hakeneet tukea erityisesti talouden ennakointiin. Tämä on näkynyt sekä puheenvuoropyynnöissä että keskusteluissa viranhaltijoiden kanssa.
– Kunnat hyödyntävät taloudellisten vaikutusten arviointia esimerkiksi isoimmissa palveluverkkoselvityksissään ja organisaatiouudistuksissa.
Kysymyksiä tulee myös hyvin konkreettisista tilanteista, esimerkiksi kuntakohtaisista valtionosuuksista ja niiden muutosten taustoista. Myös verotilityksien epäselvyyksiä ja poikkeamia on selvitetty.
Tietoa on jaettu kuntakohtaisten keskustelujen lisäksi verkoston yhteisissä live- ja verkkotapahtumissa. Lisäksi verkoston aikana toisiinsa tutustuneet kuntien edustajat, jotka ratkovat samantyyppisiä kysymyksiä, käyvät tilanteitaan läpi myös keskenään.
Kestävä kuntatalous ja sen verkostohanke on esillä Kunta-alan Rahoitus- ja johtamisfoorumissa RAFOssa Lahdessa 5.–6.2.2025.