Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen - kokeneet menestyivät
Demokratialle on sijansa myös tulevaisuuden kunnissa. Kuva: Ville Miettinen/Arkisto
Kevään kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin enemmän istuvia valtuutettuja kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Yhteensä 5 031 ehdolla ollutta istuvaa valtuutettua sai jatkokauden, mikä on 59 prosenttia kaikista valituista. Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää vaihtuvuutta kokonaisuutena hyvin vähäisenä. Pekola-Sjöblom summaa tilannetta Kuntaliiton tiedotteessa.
-Tämä tarkoittaa sitä, että joissain kunnissa on enemmän tuttuja kuin koskaan, mutta joissain kunnissa valtuusto meni lähes uusiksi, hän sanoo.
Vaalitulos kertoo, että vaikka kokonaisuudessaan kokeneet ehdokkaat menestyivät, osa kunnista myös uusi valtuustoaan reippaasti.
-Kannattaa kuitenkin huomata, että valtuutettujen vaihtuvuus yksittäisissä kunnissa voi vaihdella hyvin merkittävästi eri vaaleissa, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Simo kärjessä
Manner-Suomessa 55 kunnassa yli puolet valituista valtuutetuista oli uusia. Tämä on huomattava kasvu vuoden 2021 tilanteeseen, jolloin vastaava luku oli vain 15 kunnassa.
Korkein vaihtuvuus nähtiin Simon kunnassa, jossa vain 29,4 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähiten vaihtuvuutta oli Merijärvellä, jossa kaikki valtuutetut olivat entuudestaan tuttuja valtuustotyöstä.
Valtuutettujen kokemus vaihtelee kuntakoon mukaan. Alle 2 000 asukkaan kunnissa istuvien osuus oli keskimäärin 53 prosenttia, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 61 prosenttia. Huomattavaa vaihtelua esiintyi myös kuntakokoluokkien sisällä.
Eroja oli nähtävissä myös maakuntien välillä: eniten uudelleenvalittuja oli Pohjanmaalla 61,9 prosenttia ja vähiten Lapissa 51,9 prosenttia.
Puolueittain tarkasteltuna suurin vaihtuvuus nähtiin vihreillä: 48 prosenttia valituista valtuutetuista oli uusia. Vaihtuvuutta esiintyi myös Liike Nytin 47,4 prosenttia ja vasemmistoliiton 45,8 prosenttia valituissa valtuutetuissa.
Pienintä vaihtuvuus oli perussuomalaisilla, joilla 77 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähäinen vaihtuvuus näkyi myös RKP:n 65,1 prosenttia ja valitsijayhdistysten 59,3 prosenttia valituissa valtuutetuissa.
-Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä laski merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tämä vaikutti myös vaalitulokseen ja todennäköisesti äänestysaktiivisuuteen, summaa Pekola-Sjöblom.
