Jalasjärvi aikoo hakeutua kriisikunnaksi
budjettia epätietoisissa tunnelmissa. Jättiperintään joutunut kunta
aikoo hakeutua kriisikunnaksi, jos opetus- ja kulttuuriministeriön sille
määräämä 35 miljoonan euron lasku lankeaa maksuun. Kunta on jo
ilmoittanut valittavansa päätöksestä.
Syynä Jalasjärven ahdinkoon
ovat ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen JAKK:n
oppisopimuskoulutuksessa havaitut epäselvyydet. JAKK on kunnan omistama
liikelaitos.
Perittävä summa on samaa luokkaa kuin kunnan vuosibudjetti, joka on runsaat 40 miljoonaa euroa.
Kunnanjohtaja Esko Juntusen mukaan kunnan kassasta ei löydy näin suuria
rahoja, eikä kunnan menoistakaan pysty enää suuremmin säästämään.
– Tilanne vaatii aikamoista laskentaa ja pohdintaa. Mutta norsunkin voi syödä vain pala kerrallaan, kunnanjohtaja pohtii.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vain korot pystytäisiin maksamaan
Jalasjärven
veroprosentti on jo nykyisellään 20,5. Siinä ei ole enää paljon
ylöspäin hinaamisen varaa, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jaakko
Ventelä.
Pieni korotus ei hänen mukaansa edes suuremmin auttaisi.
Yhden prosenttiyksikön korotuksen on laskettu tuovan kunnan kassaan
vajaan miljoonan euron lisätulot.
– Jos kunta ottaa jättilainan, muuhun ei sitten rahaa jääkään. Hyvä jos korot pystytään maksamaan, Ventelä jatkaa.
Jalasjärvellä
asukasta kohti laskettu velkamäärä on tätä nykyä vain noin 400 euroa.
Perinnän vuoksi velkamäärä kymmenkertaistuisi yli 4 000 euroon.
Lex Jalasjärveä tuskin tarvitaan
Ylitarkastaja
Ville Salonen valtiovarainministeriön kuntaosastolta vertaa Jalasjärven
ahdinkoa vuosien takaiseen Karkkilan tapaukseen. Karkkila ajautui
1990-luvulla niin pahoihin velkoihin, että sen pelastamiseksi jouduttiin
säätämään erillinen Lex Karkkila -laki. Salonen toppuuttelee, ettei
mitään Lex Jalasjärveä olla säätämässä.
Valtio voi myöntää pahoihin
talousvaikeuksiin ajautuneelle kunnalle harkinnanvaraista valtionosuuden
korotusta. Toinen vaihtoehto on luokitella kunta kriisikunnaksi, jos
sen talousluvut täyttävät vaadittavat kriteerit. Silloin kunnalle
tehdään tasapainottamisohjelma, ja sille saatetaan ehdottaa
kuntaliitosta. Jalasjärvellä on tosin jo ehditty epäillä, huoliiko
mikään kunta sitä enää.
Salonen muistuttaa, että Jalasjärven talous on tällä hetkellä hyvällä tolalla.
– Jos se olisi jo valmiiksi kriisikunta, tilanne olisi vielä hankalampi.
Tästä on kyse:
–Opetus- ja kulttuuriministeriö
perii Jalasjärven kunnalta takaisin noin 35 miljoonaa euroa
oppisopimuskoulutuksen valtionosuuksia.
–Summa on lähes yhtä suuri kuin kunnan koko 40 miljoonan euron vuosibudjetti.
–Maksuaikaa on runsas vuosi, tammikuuhun 2013 saakka.
–Kunta aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
–Jo
yhden prosenttiyksikön veronkorotus nostaisi Jalasjärven kunnan
veroprosentin maan korkeimmaksi 21,5 prosenttiin. Näin korkeaa veroa
perivät nyt Vihanti ja Tohmajärvi.
–Aiemman pääministerin Mari Kiviniemen (kesk.) entisessä kotikunnassa asuu noin 8 300 ihmistä.
)
