Keski-Suomen käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa Jämsän kaupungin ja Jämsän Terveys Oy:n välisessä sopimuskiistassa. Päätöksessään käräjäoikeus velvoittaa Jämsän Terveys Oy:n maksamaan kaupungille korvauksia yli miljoona euroa, joista oikeudenkäyntikulujen osuus oli 75 000 euroa.

Jämsän Terveys Oy:n omistajilla Pihlajalinna Terveys Oy:llä ja Jämsän kaupungilla oli eriävä näkemys siitä, voiko palvelusopimuksen sisältämä hinnantarkastusehto mahdollistaa sopimushinnan laskun. Jämsän kaupungissa tehtyä sopimusta tulkittiin siten, että indeksiin sidotun palvelusopimuksen hinta voisi myös laskea. Jämsän Terveys Oy ja sen pääomistaja Pihlajalinna Oy puolestaan tulkitsivat hinnantarkastusehdon toimivan ainoastaan ylöspäin.

Vääntö rahasta alkoi, kun Jämsä halusi yhtiölle maksettaviin vuosimaksuihin alennusta vuoden 2018 osalta. Kun väki kaupungissa väheni, niin kaupungin taholla tulkittiin tämän tarkoittavan lähes miljoonan euron alennusta vuosimaksuun.

Kaupungilta vaadittiin 15 miljoonaa

Kun sopuun ei päästy neuvotteluteitse, niin asia eteni Keski-Suomen käräjäoikeuteen. Riita-asiana käsitellyssä jutussa Jämsän Terveys Oy nosti vastakanteita, joissa se vaati Jämsän kaupungilta 15 miljoonan euron korvauksia sopimukseen pohjautuen. Jämsän Terveys perusteli vaatimuksiaan muun muassa tehostetun palveluasumisen paikkalukua, henkilöstönmitoituksen muutoksen tuomia kustannuksia, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoitusta ja kohonneita ICT-kustannuksia.

Käräjäoikeus kallistui kuitenkin lähes täysin ratkaisussaan Jämsän kaupungin kannalle asiassa. Terveysyhtiö velvoitettiin maksamaan kaupungille kaikki sen vaatimat 933 388,69 euron korvaukset. Ainoastaan 95 000 euron oikeudenkäyntikuluista jäi kaupungin maksettavaksi 20 tonnia.

Jämsän Terveys Oy:n ainoaksi voitoksi oikeudenkäynnin ensimmäisellä kierroksella jäi oikeuden vahvistus siitä, ettei yhtiö ole enää 14.4.2019 jälkeen ollut velvollinen hankkimaan kaupungilta muita ICT-sopimuksessa yksilöityjä palveluita kuin potilastietojärjestelmän ja niiden käyttöön tarkoitetut ICT-laitteet.

-Käräjäoikeuden päätös vastaa täysin kaupungin näkemystä asiassa. Kun ulkoistamissopimuksia tehdään, niin myös yhtiön on kannettava sopimuksen mukainen vastuunsa. Pihlajalinna on aikanaan tehnyt kaupungille kiinteähintaisen tarjouksen palvelujen tuottamisesta ja sen tarjouksen perusteella on tehty päätös palvelujen ulkoistamisesta, Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste toteaa.

Siirtyykö järjestämisvastuu kesken vuoden?

Tämä tuskin on viimeinen uutinen, joka Jämsän terveyspalveluista tälle vuodelle kirjoitetaan, vaikka Keski-Suomen käräjäoikeuden päätöksestä ei hovioikeuteen valitettaisikaan. Viime viikolla kaupunginhallitus päätti nostaa moitekanteen virheellisessä muodossa syntyneen ja sisällöltään lainvastaisen käyttöpääomavaatimuksen kumoamiseksi.

Osapuolten välinen ulkoistussopimus ulottuisi elokuuhun 2025 saakka, mutta muutoksia voi tulla jo ennemmin. Kun Jämsä ei ole lähtenyt yhtiötä lisää rahoittamaan, niin Jämsän Terveys Oy aloitti henkilöstön kanssa muutosneuvottelut helmikuussa.

-Sopimus jatkuisi vielä vuosia, mutta siihen tässä on jo pikku hiljaa varauduttu, että palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille ennen hyvinvointialueiden aloittamista. Kaupunkilaisten saamissa palveluissa ei ole ollut mitään valittamista, mutta muutoin tämä yhteistyö ei ole sujunut toivotulla tavalla, Hanna Helaste harmittelee.

Sopimusvuosia vielä jäljellä

Osapuolet perustivat vuonna 2015 Jämsän Terveys Oy:n, josta kaupunki omistaa vajaat 50 prosenttia. Osapuolet sopivat 10 vuoden mittaisesta palvelusopimuksesta, jonka vuosihinta vuoden 2016 loppuun oli kiinteä. Tämän jälkeen palvelusopimuksen hinnan tarkistaminen oli mahdollista henkilökustannuksiin (25 %), väestön määrään (25 %) ja väestön ikääntymiseen (50 %) perustuen.

Yhteisyritys on syyskuusta 2015 lähtien hoitanut kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelut lukuun ottamatta aikuissosiaalityötä, lasten suojelua, vammaispalveluja ja hallintoylilääkärin tehtävää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden tehtäviä, joita ei voida lain perusteella hoitaa yksityisen palveluntuottajan toimesta.

Tuomio ei vielä ole lainvoimainen. Ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hovioikeuteen tai ennakkovalituspäätöksellä korkeimmalta oikeudelta.

Uutinen täydentyy päivän aikana osapuolten kommenteilla, kunhan heitä tavoitamme.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä