Jan Vapaavuori ei poistunut Helsingin kaupungintalosta jälkiä jättämättä. (Kuva: Tommy Pohjola)

Kehuja ja piiskaa saavat niin Jan Vapaavuori itse kuin työkaverit kaupungilla ja aatetoverit ja kiistakumppanit politiikassa Vapaavuoren torstaina julkistetussa kirjassa ”Ensimmäinen pormestari”.

Pääkaupungin johtaminen ei ole helppoa, Helsingin ensimmäinen pormestari sanoo.

Kesällä 2017 kaikki näytti hyvältä. Jan Vapaavuoresta (Kok) tuli kuntavaalien ääniharavana pääkaupungin ensimmäinen pormestari.

Kaupungin talous oli hyvä eikä näkyvissä ollut muutenkaan suurta harmistusta aiheuttavia olosuhteita. Syksyllä Länsimetro avautui liikenteelle. Seurasi nimenomaan harmistusta.

Pääkaupunkiseudun miljardiluokan metrohanke oli jo vuosikausia hiertänyt koko valtakunnan päätöksentekokoneistoa.

Julkinen kritiikki oli kovaa: Hanke oli kehnosti johdettu, kustannukset karkasivat käsistä ja läpinäkyvyydenkin kanssa oltiin ongelmissa.

Nyt Jan Vapaavuoren piti matkustaa metrolla Tapiolan asemalle kättelemään Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää. Paikalla oli tietysti paljon mediaa.

Länsimetro tai metro yleensä, tuo maailmalla usein suurkaupunkeihin yhdistettävä maanalainen joukkoliikenneväline, ei kuitenkaan saa lyhyttä mainintaa enempää palstatilaa torstaina julkaistussa kirjassa ”Ensimmäinen pormestari” (Otava).

Kuntalehti tapasi Vapaavuoren kirjan julkistamistilaisuudessa.

– Metro ja Länsimetro on loistojuttu, mutta tämä ei ollut minun hankkeeni.

Tapiolan metroasemalla marraskuussa 2017 harmistus näkyi Helsingin pormestarin olemuksesta.

Toukokuussa 2022 Jan Vapaavuori kertoo häntä harmittaneen ”sellainen kardinaalimoka, että Espoossa rakennettiin lyhyet asemalaiturit. Ja kun minulle selvisi, että lyhyitä laitureita vaati nimenomaan Helsinki, oli tuska vielä suurempi. Lyhyet laiturit olisivat ilmeisesti riittäneet automaattimetrolle, mutta siitähän luovuttiin.”

Uutta pormestaria kiusattiin jatkuvasti kysymyksillä metrohankkeen kustannuksista.

– Eihän minulla ollut niissä osaa eikä arpaa!

Hankkeita riitti

Metroa lukuun ottamatta kirjassa käsitellään monia Helsingin suurhankkeita keskustakirjasto Oodista Kruunusiltoihin ja Keskustatunnelin kiemuroihin. Käy ilmi, että sekä hankkeita että kiemuroita riittää. Ja mitä lähemmäs vaaleja mennään, sitä enemmän niitä on.

– Rakastan politiikkaa. En vain pidä siitä, kun politiikkaa sekoitetaan asioihin, koko maan päätöksentekoa kansanedustajana sekä elinkeino- ja asuntoministerinä läheltä seurannut Vapaavuori kertoo.

Luonnollisesti korona-ajan Helsinki saa kirjassa paljon huomiota.

Käy selväksi, että pormestari Vapaavuoren ja maan monen silloisen (ja nykyisen) kärkipoliitikon välit menivät kireiksi heti pandemian aluksi talvella ja keväällä 2020. Lähes olemattomia keskusteluja pääministeri Sanna Marinin (Sdp) kanssa Jan Vapaavuori kuvailee kirjassaan näin: ”Hänen kanssaan tavatessa usein oli tunne jääkalikoiden narskunnasta hyytävässä pakkaskelissä.”

– No, arvostan suuresti sitä, miten hän hoitaa Nato-keskustelua. Koronasta puolueet lätisivät sitä ja tätä. Onnistuimme epäpolitisoimaan koronan hoidon pääkaupungissa tavalla, jota valtakunnan valmiusorganisaatio ei edes yrittänyt, Vapaavuori sanoo.

Henkilökemiat olivat koetuksella myös omassa organisaatiossa. Pormestari ei voi antaa potkuja luottamushenkilölle, mutta jos näin olisi niin apulaispormestari Anni Sinnemäki (Vihr) kuuluisi muonavahvuudesta poistettuihin. Kovaa kritiikkiään maankäyttösopimuksiin liittyen Vapaavuori loiventaa toteamalla, että Sinnemäki oli kaikesta huolimatta yksi parhaista työkavereista.

– Meillä oli tässä asiassa rakkaudessa ryppyjä. Muuten meni hyvin, paremmin kuin useiden muiden kanssa.

Asenne ratkaisee

Jan Vapaavuoren yksi missio oli tehdä Helsingistä kansainvälisesti houkutteleva suurkaupunki, sen liittäminen fiksusti toimivien metropolien joukkoon, mutta samalla edistää ihmisen oloista arkea. Helsingin pitää olla hyvä kaupunki kaikille.

”Ensimmäinen pormestari” on mielenkiintoinen katsaus ison julkisen sektorin organisaation johtamiseen. Kirjailija on ajankohtainen muustakin syystä kuin lähes 400 sivun nasevasti muotoilluista pormestarimuisteluista.

Melko tuoreena Olympiakomitean puheenjohtajana Jan Vapaavuori on kuluneena talvena joutunut selittämään julkisuuteen organisaatiossaan vellovia häirintäepäilyksiä.

Missä Vapaavuori, siellä tapahtuu?

Vapaavuori tunnustaa joskus rymistelevänsä, ja sanoo, että harmaus ei ole vaihtoehto ja sen, että asenne ratkaisee. Oma käsi nousee virheen merkiksi. Vapaavuoren mukaan nopeus on hänen vahvuutensa ja heikkoutensa.

– Olen ylpeä siitä, että kaudellani veroprosenttia laskettiin, että lähtiessäni kaupungilla lainaa oli vähemmän kuin tullessani ja asukkaita enemmän.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*