Kaikki kunnat eivät ole julkaisseet kuntalaisilleen varautumisohjeita erilaisiin häiriötilanteisiin kuten sähkökatkoihin. (Kuva: Pixabay)

Kuntien kannattaa viestiä niin asukkailleen kuin henkilöstölleen poikkeustilanteisiin varautumisesta erityisesti talviaikaan, kannustavat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus.

Talvella varautumisella on erityistä merkitystä, sillä kylmyys ja pimeys hankaloittavat elämää sähkökatkon sattuessa. Lumimyrskyt ja kerääntyvä tykkylumi voivat aiheuttaa sähkökatkoja, ja tämä voi vaikuttaa myös vedentuloon.

Kuntaliitto on loppuvuodesta julkaissut ohjeen, jonka avulla kunnat voivat kertoa kuntalaisille omasta varautumisestaan verkkosivuillaan. Kaikilla kunnilla ei tällaisia ohjeita vielä sivuillaan ole.

– Kuntalaisten omatoiminen varautuminen parantaa koko kunnan häiriönsieto- ja toipumiskykyä. Kuntaliitto kannustaa kuntia viestimään, miten jokainen kuntalainen voi itse varautua häiriötilanteisiin. Varautuminen on yhteispeliä myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Kaikki kunnan valmiussuunnitteluun kuuluva ei ole julkista tietoa ja kuntien on Karhusen mukaan oltava huolellisia siinä, mitä tietoja julkaisevat. Kuntalaisten turvallisuutta lisää kuitenkin tieto siitä, että kunnat hoitavat häiriötilanteissa oman osansa.

Suositus kuntalaisille on varautua niin, että jokainen pärjää kotona omatoimisesti vähintään kolme vuorokautta häiriötilanteessa.

– Siinä kohtaa, kun on ilman vettä tai lähikauppa on kiinni sähkökatkon takia, alkaa arvostaa sitä, että on miettinyt asiaa ajoissa. Varautumisohjeet ovat suht helppoja, mutta kaikilla ei ole asia vielä kunnossa. Suosittelen jokaista pohtimaan, löytyykö kotoa esimerkiksi paristolla toimivaa valaistusta ja radiota sekä pullovettä. Eikä unohdeta niitä paristojakaan, sanoo SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju.

SPEK, Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus järjestävät 7. helmikuuta teemaan keskittyvän Varautumispäivän. Verkkosivujen lisäksi kunnat voivat osallistua Varautumispäivään tarjoamalla kuntalaisille tietoa varautumisesta kirjastoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Myös kuntien, muun julkishallinnon ja yritysten henkilöstön varautumista poikkeustilanteisiin on hyvä ennakoida, järjestöt kehottavat.

– Yhteiskunnan toiminta voi häiriintyä useista eri syistä. Näissä tilanteissa aktivoituvat yritysten ja organisaatioiden varautumissuunnitelmat, joiden avulla toiminta palautetaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman normaaliksi. Tämän varmistamiseksi on olennaista, ettei yksittäisen henkilön tarvitse siinä vaiheessa keskittyä huolehtimaan varautumistoimenpiteistä kotona. Ennakkoon varautuminen lisää henkistä kriisinkestävyyttä, jolloin olemme yhteiskuntana entistä vahvempia maailman myrskyissä, Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo sanoo.

72 tunnin pärjäämistä varten kotoa olisi hyvä löytyä:

  • Pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa
  • Muutama litra pullovettä/henkilö
  • Välttämättömiä lääkkeitä ja särkylääkkeitä
  • Paristoilla toimiva radio
  • Paristoja
  • Taskulamppu tai otsalamppu
  • Puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri
  • Ladattu varavirtalähde
  • Vähän käteistä rahaa
  • Kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
  • Joditabletteja
  • Ilmastointiteippiä
  • Muovipusseja ja vessapaperia
  • Polttopuita, jos käytössä on takka tai puu-uuni
  • Ensiapulaukku
  • Palovaroitin
  • Alkusammutusvälineet
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä