Mikäli liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmat toteutuvat, niin Suomessa liikkuu jo lähitulevaisuudessa yli 34 metrisiä ajoneuvoyhdistelmiä. (Kuva: Lauri Rotko)

Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelma kasvattaa Suomen maantiellä liikkuvien ajoneuvoyhdistelmien kokoa ei hurraa-huutoja kuntakentässä herätä. Ministeriö aikoo nopealla aikataululla saattaa voimaan asetuksen, joka sallisi yli 34-metristen ajoneuvoyhdistelmien käytön liikenteessä ilman erillistä lupamenettelyä.

Kuntaliitto on tuonut esille, että asetusta ei ole valmisteltu hyvän lainsäädäntötavan mukaisesti, eikä vaikutuksia kuntien katuverkoilla ole arvioitu. Ongelmia aiheutuisi erityisesti kaupunkien keskustoissa, joissa jo nykyisellä kuljetuskalustolla on ongelmia. Nykyään ajoneuvoyhdistelmien enimmäispituus on 25,25 metriä.

-Uudet teollisuusalueet voidaan periaatteessa toteuttaa väljemmiksi, mutta käytännössä kaupalliset palvelut tai teolliset toimijat sijaitsevat usein tiiviissä, vanhassa kaupunkirakenteessa. Tällöin katuverkon muutosten tekeminen on mahdotonta, eikä myöskään liikenneturvallisuustavoitteiden mukaista, sanoo Porvoon kaupungin liikenneinsinööri Hanna Linna-Varis.

Euroopan suurimmat rekat

Uuden asetuksen myötä Suomi olisi ensimmäinen maa, joka sallisi yli 30 metristen jättirekkojen liikkumisen ilman erillistä lupamenettelyä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ylipitkät rekat saisivat ajaa millä tahansa kadulla, jos kunta ei ole sitä erikseen kieltänyt. Kun pitkät rekat eivät joka paikkaan yksinkertaisesti mahdu, niin tämä tietäisi runsaasti ylimääräistä työtä ja kustannuksia kunnille.

-Suurimmalla osalla kuntien katuja jouduttaisiin muutoksen takia määrittämään ja merkitsemään ajoneuvojen pituusrajoitukset ja saatettaisiin joutua myös kehittämään järjestelyjä lupien myöntämiseksi, yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen Kuntaliitosta kiteyttää.

Tällä hetkellä katualueet on mitoitettu ja rakennettu nykyisten säädösten mukaiselle kalustolle eikä lisätilaa ole useinkaan edes mahdollista järjestää. Jo nykyisellään kaupunkien keskustoissa on runsaasti rajoituksia, jotka koskevat suurempaa kalustoa. Uuden asetuksen myötä rajoituksen alaisten katujen määrä kasvaisi entisestään.

Liikenneturvallisuus vaarantuu

Muutos näkyisi myös yleisessä liikenneturvallisuudessa. Risteysten laajentaminen nykyistä suuremmille ajoneuvoille nostaisi ajonopeuksia turvallisuuden kannalta kriittisissä paikoissa.

-Muutos olisi karhunpalvelus pitkäjänteiselle liikenneturvallisuustyölle, jota on tehty menestyksekkäästi sekä maantieverkolla että taajamissa, yksikön päällikkö Leena Silfverberg Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta toteaa.
-Asetusta valmisteltaessa pitkien yhdistelmien ohitustilanteista, suuremmista massoista ja vaikeasta hallittavuudesta aiheutuvia turvallisuusriskejä ei ole arvioitu edes maantieoloissa, ja kaupunkiliikenteen näkökulma puuttuu kokonaan, Hanna Kemppainen Kuntaliitosta lisää.

Hyötyjä liioiteltu

Leena Silfverberg ei allekirjoita väitteitä, joilla muutosta on perusteltu. Muutoksen perusteluiksi on mainittu ”merkittävät kuljetustaloudelliset säästöt ja CO2-vähennykset”.

-Muutoksen taloudellisia säästöjä on vahvasti liioiteltu, mutta siitä huolimatta hyödyt ovat kyseenalaisia. Hiilidioksidipäästöjen on laskettu vähenevän 66 miljoonalla kilolla vuodessa, mikä vastaa noin yhtä promillea Suomen vuotuisista CO2-päästöistä. Hyötyä ei voida pitää merkittävänä, etenkään verrattuna muutoksesta aiheutuviin haittoihin, Leena Silfverberg sanoo.

Kuntaliitto vaatii, että asetuksen valmistelussa on otettava aikalisä ja arvioitava asetuksen hyödyt ja haitat kunnolla. Asetusmuutoksen sijasta tulisi jatkaa nykyistä käytäntöä eli mahdollistaa ylipitkät kuljetukset vain erikoisluvilla etenkin taajamissa.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*