Jonot hammaslääkäriin pitkiä etenkin isoissa kaupungeissa

Erityisesti suurilla kaupungeilla on ongelmia järjestää asukkaille riittävästi hammaslääkärin vastaanottoaikoja. Esimerkistä käy vaikkapa Jyväskylä, jota Aluehallintovirasto (AVI) velvoitti toimenpiteisiin suun terveydenhuollon hoitoon pääsemiseksi viime keväänä.

Määräys koski kiireetöntä hoitoon pääsyä, sillä jonotusaika oli pitkittynyt yli puoleen vuoteen, yksittäisessä hoitolassa jopa yhdeksään kuukauteen.

AVIlta on tullut nyt vapauttava päätös. Viime vuoden marraskuuhun mennessä jononpurkujen vastaanotoilla oli tarkastettu yli 2 800 potilasta.

Palvelupäällikkö Elina Tuppurainen kaupungin suun terveydenhuollosta kertoo, että ensin selvitettiin, mistä ne johtuvat.

– Meille selvisi, että vuoden 2012 jälkeen meille oli tullut vajaat 6 000 uutta potilasta muttei ei uusia resursseja.

Tuppurainen huomauttaa, että terveyskeskushoidon kysyntä on nopeasti lisääntynyt. Varsinaista tutkimusta asiasta kaupungissa ei ole tehty, mutta tuntuma on, että kaupungin väkimäärän kasvun lisäksi potilaita on siirtynyt julkiseen hoitoon yksityiseltä puolelta.

Jonojen purkamiseksi kaupungissa päätettiin ottaa kalliisti investoidut suunterveyden huollon hoitohuoneet käyttöön myös iltaisin ja viikonloppuisin. Nuo vastaanotot kilpailutettiin ostopalveluina.

Jonoja on kilpailutuksen jälkeen purettu yhdessä Med Groupin, Terveystalon, Coronarian, Mehiläisen ja Mehiläinen Terveyspalvelujen kanssa.

–  Meillä oli pienimuotoisesti käytössä jo aiemmin palvelusetelit, ja niitä käytetään edelleen rinnalla, Tuppurainen kertoo.

Suunterveyden huollon potilaat ovat olleet ilta- ja viikonloppuvastaanotoista hyvillään. Hammaslääkäriin pääsee myös sunnuntaisin. Se tosin on huomattu, että varhaiset sunnuntaiaamun ajat eivät ole kaikkein halutuimpia.

Ostopalvelu jatkuu

Tuppurainen kertoo, että jotta toiminta rullaa hyvin ja jonot lyhenevät, yhteistyön palveluntarjoajien kanssa on pelattava hyvin. Ennen yhteistyötä kaupunki kävikin yhteisiä toimintatapoja tarkkaan läpi.

Ostopalvelu jatkuu, sillä kaupunki on myöntänyt sitä varten määrärahaa kuluvalle vuodelle.

– On hyvä, että voimme jatkaa samojen toimijoiden kautta eikä toistamiseen tarvitse tehdä viime vuoden ruljanssia.

Pienet kunnat nopeampia

THL on selvittänyt, kuinka pian hammaslääkäriin pääsee perusterveydenhuollossa sen jälkeen, kun hoidon tarve on määritelty. Lokakuussa kerättyjen tietojen mukaan lähes puolet pääsi hammaslääkäriin kolmen viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

17 prosentissa käynneistä vastaanottoa joutui odottamaan yli kolme kuukautta ja yli puoli vuotta 4 prosenttia.

Oulussa ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveyskeskuksissa oli lukumääräisesti eniten käyntejä, joihin oli odotettu yli kuusi kuukautta.

Kehittämispäällikkö Kaisa Mölläri THL:stä kertoo, että suunterveydenhuollon järjestämisessä on ongelmia eri puolilla Suomea.

– Jonoja on erityisesti isoissa kaupungeissa, pienemmät ovat kyenneet hoitamaan tilanteen niitä paremmin, Mölläri huomauttaa.

Pitkiä jonoja on ollut esimerkiksi Vantaalla ja Oulussa.

Jonot julkisella puolella ovat pidentyneet erityisesti sen jälkeen, kun yksityisten hammaslääkäripalveluiden Kelan-korvauksia leikattiin 2015–16.

Jonoja on pyritty lyhentämään muun muassa palveluseteleiden avulla.