Jos kunta- ja aluevaalit pidettäisiin nyt, olisi tulos jälleen erilainen
Puolueiden kannatusmittaus kertoo, että vaalitulos voisi olla jossain määrin erilainen, jos kunta- ja aluevaalit pidettäisiin nyt. Kuvitus: Sebastian Dahlström
Teksti Antti Kähkönen, Suomen vaalidatapalvelu Oy
Ylen uusimmassa eduskuntavaaligallupissa (3.7.) piikkipaikkaa pitää tuttuun tapaan SDP, joka on ykkösenä 25,1 prosentin kannatuksellaan. Puolueen veikkaillaan laajasti saavuttaneen kannatuskattonsa. Virhemarginaali on osa mielipidemittauksia, mutta edellisissä viidessä Ylen tai HS:n gallupissa puolue on saanut 25,1-25,3 prosentin kannatuksen eikä SDP tunnu pääsevän tästä lukemasta ylöspäin. SDP:llä on siis edelleen noin prosenttiyksikön verran matkaa kokoomuksen huippugalluptuloksiin keväältä 2022.
Muutoksia gallupeissa tapahtuu koko ajan, vaikka puolueiden kannatus kokonaistarkastelussa pysyisi melko vakaana. Viime vuosikymmenen aikana Yle ja HS ovat tilanneet Taloustutkimukselta ja Verianilta noin 250 eduskuntavaaligallupia. Suurten puolueiden kannatus muuttuu gallupista toiseen keskimäärin vajaalla prosenttiyksiköllä, kun katsoo muutosta gallupista toiseen, pienten vajaalla puolella prosenttiyksiköllä.
Enimmillään muutos voi kuitenkin olla useita prosenttiyksiköitä: kymmenen viime vuoden tarkastelujaksolla SDP:n kannatus on muuttunut enimmillään jopa 4,5 ja PS:n peräti 4,9 prosenttiyksikköä. Kymmenen viime vuoden aikana puolueiden yhteenlasketut kannatusmuutokset gallupista toiseen ovat kuitenkin keskimäärin vain 5,6 prosenttiyksikköä.
Politiikka on jälleen aktivoitunut ja muuttunut volatiilimmaksi alkuvuodesta olleen hiljaisemman jakson jälkeen. Puolueiden kannatusmuutosten tahti on nyt lisäksi selkeästi edellä myös vuosien 2020-2022 pidempää ajanjaksoa, jolloin kannatusmuutokset olivat yli kaksi vuotta selkeästi pitkän aikavälin keskiarvoa matalammalla.
Kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2022 pitkän aikavälin yhteenlaskettujen kannatusmuutosten trendi pysyi pääosin 3-4 prosenttiyksikössä, kun se 2017 on ollut huipussaan jopa 8 prosenttiyksikössä. Silloin jokaisessa gallupissa nähtiin suuria muutoksia edelliseen. Tällä hetkellä muutos gallupista toiseen on keskimäärin 6,3 prosenttiyksikköä.
Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, nappaisi SDP 55 kansanedustajaa eli yhden vähemmän kuin edellisen, HS:n gallupin perusteella mallinnetun eduskuntavaalituloksen mukaan. Vaalitulokseen siinä on kuitenkin 12 kansanedustajaa lisää.
Kokoomus pitää pääministeripuolueeksi edelleen hämmästyttävän hyvin pintansa eikä sen kannatus ole käytännössä juuri lainkaan muuttunut siitä, mitä se oli eduskuntavaaleissa keväällä 2023. Uusimman Ylen gallupin perusteella mallinnetun vaalituloksen myötä puolue menettäisi vain yhden kansanedustajan ja saisi siis 47 edustajaa.
Perussuomalaiset osoittaa hieman piristymisen merkkejä 11,8 prosentin kannatuksellaan ja vaikuttaa saavuttaneen sen pohjan, jonka alle kannatus ei ilman suurempia yllätyksiä enää laske. Jos vaalit pidettäisiin nyt, puolue saisi tasan puolet (23) viime eduskuntavaaleissa saamistaan kansanedustajista.
Keskustan kannatus notkahti edellisestä mittauksesta, mutta tuottaisi edelleen 31 paikkaa (+8) eduskuntaan eli kaksi vähemmän kuin HS:n kesäkuisesta gallupista mallinnetun vaalituloksen perusteella.
Jos vaalit pidettäisiin nyt, valtaisivat keskusta ja SDP takaisin perussuomalaisten 2023 voittamat vaalipiirit. Kokoomus pitäisi kolme eteläisintä vaalipiiriä.
Jos kuntavaalit olisivat nyt
Jos kevään kuntavaalit olisi pidetty vasta nyt, olisi SDP saanut 300 lisävaltuutettua ja kolkutellut jo 2 000 valtuutetun rajapyykkiä. Suurin menettäjä olisi keskusta, joka saisi vain 2 368 (-255) valtuutettua. Kokoomus ja vasemmistoliitto saisivat vajaa 60 valtuutettua lisää kumpainenkin. Vihreät vajoaisi näillä kannatuslukemilla peräti KD:n (331, +32) taakse valtuutettujen määrässä ja saisi vain 302 kunnanvaltuutettua (-116).
Mallinnettaessa aluevaalit Ylen uusimman gallupin luvuilla SDP saisi 367 (+46) paikkaa ja olisi selkeästi suurin hyvinvointialuepuolue ennen kokoomusta 295 (+14) ja keskustaa 238 (-66). Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto olisivat tasoissa noin 120 aluevaltuutetulla ennen vihreitä (92, -15).
Jos aluevaalit pidettäisiin nyt, menettäisi kokoomus Keski-Uudenmaan SDP:lle, mutta voittaisi demareilta Varsinais-Suomen. Ainoa toinen muutos hyvinvointialuekartassa on se, että SDP valtaisi keskustalta Keski-Suomen ykköspaikan.
Näin vaalitulos mallinnettiin
Vuoden 2023 eduskuntavaalitulokset mallinnettiin uudelleen HS:n 19.6. julkaiseman Verianilta tilaamansa gallupin perusteella. Mallinnuksessa puolueiden viime eduskuntavaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella. Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.
Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa vaalipiireissä kuin viime vaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.
Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.
Mallinnettaessa vuoden 2023 eduskuntavaalitulosta uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.
Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset eduskunnan voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Vaalikallupit ovat yhdessä mielessä täyttä humpuukia. Kysytään aina yleisellä tasolla vaikka kyseessä on kolmet eri vaalit.
Kuntavaalit on aina kuntavaalit. Ne poikkeavat eniten muista. Jos kysytään koko Suomessa ketä äänestää ei tulos oo sama esimerkiksi Sodankylässä ja Espoossa. Sama aluevaaleissa valtakunnan kyselyn tulos ei oo sama kuin vaikka Kainuu ja Uusimaa. Tämmöset yleisgallupit täyttä humpuukia ja ihmisten manipulointia