Lakiesityksessä puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen.

Hallitus on puuttumassa uhkauksiin ja maalittamiseen myös verkossa, sosiaalisessa mediassa ja sähköpostissa. Hallitus esittää, että laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen silloin, kun ihmistä uhataan laittomasti työtehtävän tai julkisen luottamustehtävän takia.

– Esityksen mukaan syyttäjä voisi nostaa virkansa puolesta syytteen työtehtävänsä vuoksi uhatuksi tulleen puolesta. Asian voi viralliselle syyttäjälle viedä uuden lain mukaan nyt myös työnantaja, sanoo lakimies Annaliisa Oksanen Kuntaliitosta.

– Kyseessä ei olisi enää niin sanottu asianomistajarikos. Myös työnantaja voisi olla asian vireillepanija syyttäjän suuntaan. Aiemmin työnantajalla ei ollut oikeutta toimia työntekijän puolesta.

– Mutta totta kai hän aktiiviseksi ryhtyessään kuulee työntekijäänsä, Oksanen huomauttaa.

Hän pitää esitystä rikosoikeudellisesti merkittävänä. Aiemmin uhkaustapauksia on lähinnä käsitelty viranomaisen väkivaltaisena vastustamisena, mihin se ei oikein hyvin istunut. Lakiesitys puhuu nyt myös uhkauksen kohteesta yleisemmin eli ”työntekijöistä”, mikä Oksasen mielestä on merkittävä tasa-arvoa edistävä asia ja tärkeä esimerkiksi naisvaltaiselle hoitoalalle.

Työpaikka, sähköposti ja some mukana

Kyseessä on laiton uhkaus, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.

Hallituksen esityksessä syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa.

Säännös ulottuisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaan uhkailuun.

Merkitystä ei olisi sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa.  Säännöksen lähtökohta on kuitenkin, että uhkaaminen liittyisi kiinteästi uhrin työhön, toisin sanoen liittyisi selkeästi esimerkiksi jonkin työtehtävän hoitamiseen.

Soveltamisalaan kuuluisivat myös julkista luottamustehtävää hoitavat luottamushenkilöt, kuten kunnanvaltuuston ja -hallituksen, kunnallisen lautakunnan, johtokunnan ja neuvottelukunnan jäsenet sekä kansanedustajat.

Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta nykyisin käytännössä vain, jos asianomistaja esittää rangaistusvaatimuksen. Syyttäjä saa nostaa syytteen nykyisin myös, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii.

Uhkaukset somessa vähemmälle?

Muutos saattaa vähentää julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisen mediassa esiintyviä laittomia uhkauksia.

Tarkoitus on, että laki tulisi voimaan ensi syksynä. Oksanen sanoo, ettei keksi, kenen intresseissä olisi lakiesityksen vastustaminen.

– Esitys on hyvä ja kattavasti mietitty. Siinä on syvällisesti jouduttu pohtimaan myös perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä, kuten sananvapautta. Se ettei uhkauksia sallita, ei luonnollisesti kavenna kenenkään sananvapautta. 

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*