Julkisissa hankinnoissa piilee paljon korruptiota Suomessa
Kansainväliset korruptiovertailut antavat liian ruusuisen kuvan Suomen korruptiotilanteesta, sillä esimerkiksi kuntien julkisissa hankinnoissa piilee paljon väärinkäytöksiä, arvioivat asiantuntijat.
Keskusrikospoliisin rikoskomisarion Juuso Oilingin mukaan korruptiokyselyt mittaavat lähinnä kansalaisten silmiin näkyvää katukorruptiota, mutta politiikan kulissien taakse jäävät väärinkäytökset eivät kyselyissä näy.
Oilingin mukaan ongelmana ennen muuta kuntien sisäisen valvonnan puutteet. Korruptiotapauksia ei aina tunnisteta, ja toisaalta etenkin pienissä kunnissa sosiaaliset tekijät rajoittavat väärinkäytösten paljastamista.
– Mitä pienempiin kuntiin mennään, sitä korkeammaksi pilliin puhaltamisen kynnys nousee, Oilinki sanoi korruptionvastaisen Transparency International -järjestön tilaisuudessa Helsingissä.
Oilingin mukaan julkisiin hankintoihin liittyvän korruption kitkeminen ei onnistu yksinomaan poliisin resursseja lisäämällä, vaan ongelman poistamiseksi tarvitaan kuntien, verottajan ja muiden viranomaisten laajaa yhteistyötä. Avainroolissa ovat kuntien omat tilintarkastajat, joiden tietoisuutta julkisten hankintojen korruptiosta tulisi lisätä.
– Ei poliisi voi mennä käymään läpi kuntien osto- ja myyntireskontria. Ensimmäisen impulssin tutkintaan on tultava kunnista itsestään.
Massiivisia hankintoja
Transparency Internationalin mukaan julkisiin hankintoihin kytkeytyvä korruptio on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma hankintojen suuruuden takia. Julkisia hankintoja tehtiin Suomessa vuonna 2010 noin 35 miljardin euron arvosta, mikä vastaa lähes viidesosaa maan bruttokansantuotteesta.
Korruptiotutkija Pasi Laineen mukaan piilokorruption tarkkaa määrää on mahdotonta arvioida, mutta ongelma on Suomessa mittava, sillä siitä on tullut hiljaisesti hyväksytty maan tapa. Laine valmistelee parhaillaan Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa julkisten hankintojen korruptiosta.
Laine sysää vastuuta myös yksityisille tilintarkastusyhtiöille, jotka saattavat joskus vaieta havaitsemistaan kyseenalaisista yksityiskohdista, jotta eivät vaaranna asiakassuhteitaan.
– Jos yhtiö ilmoittaa rikosepäilyistä, oma asiakassuhde voi joutua uhatuksi.
STT–TUOMAS SAVONEN
(STT)
