Saapa nähdä, kuka ensimmäisenä lähtee harrastamaan parkouria Juuan työpaikkaliikuntahetkissä.

Väittävät, ettei kunnan töissä hiki tule. Juuassa tilanne on kuitenkin ensi vuonna toinen. Hiki tulee pintaan ihan huomaamatta, kun kiky-sopimuksen tuomat työajan pidennykset ulosmitataan.

Juuassa koko työajan pidennys tullaan käyttämään työpaikkaliikuntaan. Ennakkoluulottoman idean isä on kunnanjohtaja Markus Hirvonen. Juuan kunnalla on tällä palkkalistoilla 370 työntekijää, mutta vuodenvaihteesta alkaen vain 170-180, kun maakunnallinen Siun Sote aloittaa Pohjois-Karjalassa.

-Näin pienessä organisaatiossa ei saada työajan pidennyksestä irti massahyötyjä ja homma oli vaara mennä kikkailuiksi kellokortin edessä, Markus Hirvonen kertoo.

Kikkailun vaihtoehdoksi nostettiin panostaminen henkilökunnan hyvinvointiin ja työpaikkaliikuntaan.

-Mieleen tuli ajatus, että tämän 30 minuuttia voisi käyttää työpaikkaliikuntaan. Asiaa on käsitelty yt-toimikunnassa ja työntekijöiden taholta on tullut hyvät yksityiskohtaiset esitykset, miten työpaikkaliikunta toteutetaan. Yhteiset liikuntahetket pitävät sisällään muun muassa kävelylenkkejä, norsupalloa, mäenlaskua, osastojen välisiä leikkimielisiä kisoja, pesäpalloa ja lentopalloa, luettelee kunnanjohtaja Hirvonen.

Yhdessä liikkeelle

Liikkumiset on keskitetty ohjelmoidusti työviikon alkuun tai loppuun. Jatkossa Juuassa on aika ajoin koko henkilökunnan yhteisiä maanantaiaamun liikuntahetkiä ja perjantain liikuntailtapäiviä.

-Ideana on nimenomaan yhdessä liikkuminen. Aina kaikkien aikataulut eivät yhteen käy ja yksilöllisiä vaihtoehtojakin tulevalta liikuntatarjottimelta löytyy. Ammattiryhmistä opettajat ovat eniten aikatauluihin sidottuja, joten siellä vähän mietitään vielä toteuttamismallia, Hirvonen kertoo.

Asiaa on esitelty kunnan luottamushenkilöille ja vahvaa vihreää on siltä taholta näytetty. Lopullinen päätös asiasta tehdään vielä marraskuun aikana. Kiinnostus uutta avausta kohtaan on ollut kova myös muissa kunnissa.

-Parisenkymmentä kunnanjohtajaa on pyytänyt lähettämään paperit siitä, miten meinaamme homman toteuttaa. Nimenomaan Juuan kokoisissa pienemmissä kunnissa työajan pidennystä on vaikea muuten hyödyntää, kunnanjohtaja Markus Hirvonen arvioi.

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kiky-sopimus tehtiin toimintojen tehostamiseksi työpanosten lisäämiseksi. Juuan kikkailu kuluttaa sovittu työajan pidennys muiussa kuin työtehtävissä on oiva esimerkki siitä luovuudesta, jolla kunnan palkollisten työolot tehdään mahdollisimman miellyttäviksi. – ettei vain tarvitsisi tehdä lisää töitä.
    Jos juukalaisten laiskottellu leviäisi laajemmalle, kuntakenttä menettää valtavan määrän tehokasta työaikaa.On mielenkiintoista jäädä odottamaan, mitä KT-Kuntatyönantajat sanoo vaihtoehtoisista valinnoista : lisää työtä ilman hikeä vai lisää hikeä ilman työtä. Kumpikin vaihtoehto tehdään yhteisten varojen kustannuksella.

  2. Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa

    Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain.

    Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Soveltamisohjeen mukaan viikkotyöajan pidentyminen 30 minuutilla tulee pääsääntöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä. Työnantaja voi suunnitella työvuorot käyttäen työaikaluvun mukaisia tasoittumisjaksoja taikka sopimalla tätä pidemmästä tasoittumisjaksosta aina yhteen vuoteen saakka. Pidempi tasoittumisjakso mahdollistaa sen, että työajan pidentymisestä kertynyt työaika voidaan tehdä myös kokonaisina päivinä.

    Kunnallisten lääkärien työaikoja yhdenmukaistetaan siten, että terveyskeskuslääkärien ja terveyskeskushammaslääkärien työaika pitenee samaksi kuin sairaalalääkärien ja -hammaslääkärien eli 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa.

    Kunnallisten opettajien ratkaisu mahdollistaa peruskoulussa ja lukiossa yhden vuotuisen lisäopettajatyöpäivän. Muuten työajan 24 tunnin pidennys tulee opetusalalla viikoittaiseen työaikaan

  3. Työajan pidentämisestä

    Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemän kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja samalla tukea julkisen talouden sopeuttamista. Tähän pyritään muun muassa vuosittaisen työajan pidentämisellä kaikilla työelämän aloilla. Kilpailukykysopimus on toteutettu kunta-alalla yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin tehdyillä rakenteellisten muutoksilla. Näitä muutoksia ovat työajan pidentäminen ja lomarahan vähentäminen.

    Kunta-alalla työajan pidentäminen ansiotasoa muuttamatta on toteutettu pääsääntöisesti pidentämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa puolella tunnilla. Sopimusaloittain on sovittu tarkemmin työajan pidentämisen toteuttamisesta. Kuntasektorin palvelutuotannon käyttöön tulee lisää työaikaa ilman mitään lisäkustannuksia. Työajan pidentäminen tulee hyödyntää täysimääräisesti palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen ottaen huomioon sopimusalakohtaiset erityispiirteet.

    KT Kuntatyönantajat muistuttaa, että säännöllisen työajan pituudesta ei voida paikallisesti poiketa tai sopia toisin. Työaikana pidetään ainoastaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä taikka viranhaltija on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

    Esimerkiksi liikunnan harrastaminen työajalla ei siten ole työajaksi luettavaa aikaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että vaikka työnantaja tukisi työntekijöiden omaehtoista liikuntaa ja vaikka sitä voitaisiin tehdä työajalla, ei työtapaturmavakuutuslain soveltamisen kannalta ole kysymys työnantajan tapaturmavakuutuksesta korvattavista tapaturmista. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan tukea useilla tavoilla, ja liikuntaharrastusten tukeminen on varmasti siihen hyvä keino. Työajan pidennyksen käyttäminen liikuntaan ei kuitenkaan ole mahdollista.

    Lisätiedot:
    neuvottelupäällikkö Sari Ojanen, puh. 050 597 6942
    neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, puh. 050 357 4233
    neuvottelupäällikkö Hannu Freund, puh. 050 572 6209
    johtava työmarkkina-asiamies Suvi Kämäri, puh. 050 527 1097

  4. Eli Juuan vt.kunnanjohtajalta pääsi kokemattomuuttaan ns. suhupieru. Häpeä menn yksin hänen piikkiinsä, koska asiasta ei ole tiettävästi minkäänlaista asianmukaista päätöstä.
    Hieno asia, että KT reagoi asiaan tuoreeltaan. Juuan vt.kunnanjohtajan kaltainen sooloilu ei voi olla a kuntakentässä jatkossakaan hyväksyttävää.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*