Ekologisen kompensaation pilotti sijaitsee Kauramäen laajentumisalueella, kuvassa näkyvän omakotitaloalueen taustalla olevalla metsäalueella. Kuva: Ari Heinonen.

Kuntien maankäytön suunnitteluun halutaan löytää uusia keinoja ehkäistä luontokatoa. Tätä tavoitellaan myös hankkeessa, jossa Jyväskylä, Lahti, Helsinki ja Espoo ovat luomassa ekologisen kompensaation toimintamallia yhdessä laajan tutkimusryhmän kanssa.

Ekologisella kompensaatiolla hyvitetään ihmisen haitat luonnonmonimuotoisuudelle. Toisin sanoen jos esimerkiksi infrastruktuurin rakentamista ei kyetä ratkaisemaan tekemättä haittaa luonnolle, haitta korvataan toisessa paikassa.

Ekologisen kompensaation perimmäinen tavoite on säilyttää luonnon monimuotoisuus.

Yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupungilta huomauttaa, että luontokato on valtavan suuri haaste eikä sitä voi vähätellä minkään syyn varjolla.

– Meidän kaikkien on opittava tarkastelemaan kaikkea toimintaamme siten, että otamme luontokadon ehkäisyn huomioon. Mikäli luontokadon ehkäisy ei onnistu, on löydettävä keino kompensointiin.

Iso osa pysyvästä luontokadosta aiheutuu kaupunkien- ja kuntien tekemistä maankäyttöpäätöksistä.

Vallinkoski korostaa, että ekologisesta kompensaatiosta ei saa tulla viherpesua, kompensaatio ei toisin sanoen voi olla ensisijaista. Kaikkein tärkeimpänä on pidettävä luontokadon ehkäisyä.

Käyttökelpoinen työkalu

Kaavoittajat tarvitsevat käyttöönsä realistisen ja käyttökelpoisen työkalun, mitä hankkeessa tavoitellaankin.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään jo paljon, luontokadon pysäyttäminen tulee jälkijunassa.

Vallinkoski huomauttaa, että toisaalta kaavoittajat ottavat luonnon monimuotoisuuden huomioon varsin hyvin nykyisellään. Luontoarvojen selvittäminen ja haittojen välttäminen eivät ole mitään uusia juttuja.

– Luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet jätetään meillä rakentamisen ulkopuolelle tai niihin kajotaan ainoastaan todella tiukoissa paikoissa. Käytännössä kaavoitus on kuitenkin aina lukuisten asioiden yhteensovittamista ja punnintaa.

Yleiskaava ratkaiseva

Keinot säilyttää luontoarvoja voivat olla vähäiset erityisesti alueilla, joita rakennetaan tiheästi.

Jyväskylästä hankkeen pilottialueena on mukana Kauramäen alue, josta osa on jo rakennettu, osa vielä toteuttamatta.

Alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja sinne on tulossa omakotitalojen, rivitalojen ja kerrostalojen lisäksi palveluja.

Vallinkoski kertoo, että ennen jo ennen hankeen alkamista Kauramäen luontoarvot olivat suunnittelussa kiinteästi mukana.

Hänen mielestään ratkaisevaa haittojen välttämisessä on yleiskaava, asemakaavan mahdollisuudet haittojen välttämiseen ovat pienemmät.

Ekologisen kompensaation toimintamallin kehittämistä varten tarvitaan vahvaa tiedepohjaa. Hän korostaakin yhteistyötä yliopistojen kanssa: monien asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan tiedemaailman apua..

Vapaaehtoista myös uudessa laissa

Nykyisellään ekologinen kompensaatio perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä vapaaehtoisuus muuttunut pakolliseksi myöskään vastikään hyväksytyssä uudessa luonnonsuojelulaissa – luonnonsuojeluväen suureksi pettymykseksi.

Vallinkosken mielestä vaaditaan vielä paljon tekemistä, että luontokadon ehkäisyä voidaan ohjata kuten nyt hiilineutraaliuden tavoitteita.

Ratkaistava on myös kysymys siitä, ettei ekologisesta kompensaatiosta tule helppoa keinoa kajota luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin ja kuitata tilanne perustelemalla, että hoidetaan tämä kuntoon jossakin muualla.

Yhteisessä hankkeessa pyritäänkin selvittämään, minkälaisissa tapauksissa kompensaatiota voitaisiin hyödyntää.

Ekologisen kompensaation hanke on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Yhteydenottoja on tullut lukuisista kunnista.

Neljän kaupungin lisäksi mukana ovat muun muassa Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, SYKE, Sitra ja Kuntaliitto.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*