Kaikkea ei muisteta kilpailuttaa – asiantuntija kaipaa remonttia tarkastustoimintaan
Kuntapäättäjien tekemisiä tutkitaan jälkikäteen niin tilintarkastajien kuin tarkastuslautakuntien toimesta. Hankintalain vastaiset suorahankinnat ovat yksi osa-alue, josta sanomista tahtoo yhä löytyä. (Kuva: Ville Miettinen)
Loppukevään aikana nousi esiin nippu epäselvyyksiä kuntien tekemisissä julkisissa hankinnoissa viime vuoden osalta. Muuramessa tilintarkastaja laski laittomien suorahankintojen määräksi viime vuoden osalta yli 1,3 miljoonaa euroa.
Rovaniemellä kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio hankki suorahankinnalla viime syksynä sijoittamisen asiantuntijapalveluja lähes 330 000 eurolla ja Utsjoella eri puolille kuntaa rakennettujen monitoimitilojen rakentamisen valvontapalvelut hankittiin viranhaltijoiden tekemillä päätöksillä suorahankintana kunnan tilatyöryhmän jäsenen yritykseltä.
Muuramen tapauksessa tilintarkastaja esittää, ettei vastuuvapautta myönnettäisi vuoden 2020 osalta kunnanhallitukselle ja useille johtaville virkamiehille. Myös viime vuonna Muuramessa oli ongelmia vastuuvapauden myöntämisen suhteen. Muurame kunnanhallitus hyväksyy tarkastuslautakunnalle annettavan oman selityksensä ja lausunnon asiasta tänä päivänä pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.
Rovaniemellä tilintarkastaja esittää, ettei kaupunginjohtajalle myönnettäisi vastuuvapautta. Asiantuntijapalveluiden lisäksi tilintarkastaja löysi sanottavaa myös kaupunginjohtajan tekemästä viranhaltijapäätöksestä, joilla yli 19 miljoonan sijoitusvarallisuus kotiutettiin. Kotiuttaminen tapahtui vauhdilla sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että aiemmin tehdyistä riskisijoituksista on aiheutumassa isot tappiot.
Utsjoella taas tilintarkastaja esittää vastuuvapauden myöntämistä kunnan päättäville elimille ja virkamiehille, vaikka hankinnassa on selvä hankintalain rikkominen tapahtunut. Kaikissa kunnissa valtuustot päättävät aikanaan, myönnetäänkö vastuuvapaus vai ei.
HUS tarkastuslautakunta: Ei luotettavaa tietoa
Eivätkä ongelmat julkisten hankintojen suhteen koske pelkästään pieniä kuntia ja kaupunkeja. HUS:n hankinnat ovat saaneet viime kuukausina paljon ruutuaikaa mediassa, ja tarkastuslautakunta ottikin asiaan kantaa toukokuussa julkaisemassa mediatiedotteessa koskien vuoden 2020 tarkastuskertomusta.
-Tarkastuslautakunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että luotettavaa tietoa HUSin kilpailuttamattomien hankintojen määrästä ei ole mahdollista saada eikä hankintatoimea, toimittaja- sekä sopimushallintaa tukevia järjestelmäratkaisuja ole vielä toteutettu siten, että niiden avulla saataisiin ratkaistua hankintatoimen sisäisen valvonnan ongelmia.
-Ennakoituun vuosiarvoon perustuva HUSin oma arvio kilpailuttamatta tehtyjen hankintojen määrästä on noin 40 miljoonaa euroa. Hankintoihin liittyvistä ongelmista on aiheutunut taloudellista vahinkoa markkinaoikeuden määräämien 160 000 euron seuraamusmaksujen verran sekä haittaa HUSin maineelle, HUS:n tarkastuslautakunta lausui.
Mitä on olennainen?
Kun kunnan hallinnon tekemisiä lähdetään tutkimaan, niin isossa roolissa ovat tilintarkastajat. Esimerkiksi Muuramen tapauksessa on kunnan mahdollisiin laiminlyönteihin puututtu tiukasti punakynällä sen jälkeen, kun tilintarkastaja vaihtui. 1 370 533 euron suuruiset hankintalain vastaiset hankinnat eivät olleet ainoa tilintarkastajan löytämä ongelmakohta kunnan hallinnosta.
Yliopistonlehtori ja julkisoikeuden dosentti Matti Muukkosen mukaan tilintarkastajien tehtävät on määritelty kuntalaissa ja yhtenä tehtävänä on tarkistaa, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Jos olennaisia epäkohtia tulee eteen, niin niistä on tilintarkastajan raportoiva kunnanhallitukselle. Ja yksi sana lakitekstissä antaa joustonvaraa puoleen, jos toiseen.
-Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että tilintarkastajilta vaaditaan vain olennaisten havaintojen raportoimista ja niitäkin lähinnä kunnanhallitukselle, vaikka pöytäkirja toki tulee antaa myös tarkastuslautakunnalle tiedoksi, Muukkonen huomauttaa.
-Aikanaan Kittilän kunnan tilintarkastaja kirjoitti ehkä totuuden mukaisesti tarkastuskertomukseensa, kuinka kunnassa oli pääsääntöisesti noudatettu lakia ja sai siitä patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastuslautakunnalta huomautuksen hyvän tilintarkastustavan rikkomisesta. Tilintarkastusyhteisön osalta toki huomautus kumottiin, mutta tilintarkastajalle se jäi voimaan, Muukkonen jatkaa.
Järjestelmä ei toimi
Sähköpostilla välityksellä Kuntalehden kysymyksiin vastannut Matti Muukkonen näkee nykyisessä järjestelmässä korjattavaa. Nyt kuntaorganisaatioita ja niiden toimintaa tarkastetaan luottamushenkilöistä koostuvien tarkastuslautakuntien ja kuntien kilpailuttamien tilintarkastajien toimesta. Aina näiden tahojen ajatukset eivät käytännön tasolla kohtaa.
-Taustallahan tässä on se perusongelma, että järjestelmä ei ehkä oikein toimi. On ikään kuin näennäisjärjestelmä, jonka puitteissa näyttää siltä, että kovasti tarkastetaan ja kovasti noudatetaan, mutta totuus on toinen. Mielestäni koko systeemi pitäisi perata täysin auki ja luoda täysin läpinäkyvä järjestelmä. Tässä yhteydessä pitäisi myös katsoa koko seuraamusjärjestelmä läpi laiminlyönneistä niin varsinaisessa päätöksenteossa kuin valvonnan ja tarkastuksen laiminlyönnissä, Matti Muukkonen esittää.
Utsjoen tapauksessa kunta hankki rakennusurakoiden valvontaa yli 220 000 eurolla ilman kilpailuttamista. Taloudellista tappiota toiminnasta tuskin Lapissa syntyi, sillä rakennushankkeiden valvontaan oli varattu 550 000 euroa. Näin ollen ilman kilpailutustakin valvontakulut jäivät alle budjetoidun. Lopullisen päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä tekee kesäkuun lopulla kunnanvaltuusto, mutta kuntalaisillakin on mahdollisuus saattaa asia päätöksenteon jälkeen tarkempaan tutkintaan.
-Kuulostaa siltä, että jonkun kuntalaisen kannattaisi saattaa asia yhtäältä PRH:n käsiteltäväksi sekä toisaalta valittaa tilinpäätöksestä, Matti Muukkonen pohtii.
Ongelmat julkisten hankintojen osalta puidaan yleensä markkinaoikeudessa, mikäli vahinkoa kärsinyt taho lähtee asiasta valittamaan. Tällöin syynissä ovat hankintayksikön tekemiset ja laskun maksaa lopulta kunta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ottaa niin ikään laittomia suorahankintoja tutkittavakseen. Mahdollista toki on, että myös luottamushenkilöt joutuvat tekemistään päätöksistä rikosoikeudelliseen vastuuseen.
-Myös luottamushenkilöt vastaavat siitä mitä ovat päättäneet – joskin nyt Kittilän perusteella on hyvin epäselvää, onko meillä luottamushenkilöiden virkavastuu voimassa laisinkaan, Matti Muukkonen arvioi.
Mielenkiintoista pohdintaa. Otit esimerkiksi Utsjoen. Utsjoella näyttää käyneen niin, että hankinnat oli piilotettu tilintarkastajilta. Kenelle vastuu tällaisesta salailusta kaatuu? Ks. Ylen uutinen 8.6.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11967072
Utsjoen tapaushan täyttää selkeästi rikoksen tunnusmerkit, kun asiakirjoja ja päätöksiä on salattu, sekä muilta kuntapäättäjiltä, että tilintarkastajilta.