Kainuun kunnat eivät peräänny Ahopellon erottamisessa – mittavaa erorahaa tarjottu
Maire Ahopellon ja Kainuun soten jäsenkuntien välisissä keskusteluissa ei ole sopua syntynyt.
Tulehtunut tilanne Kainuun sote-kuntayhtymän johtajakiistassa jatkuu. Vuosien saatossa syntynyt epäluottamus kuntayhtymän johtajan Maire Ahopellon ja kuntayhtymän jäsenkuntien välillä kasvoi viime viikolla niin suureksi, että kunnat ilmoittivat esittämänsä kuntayhtymän hallitukselle ylimääräisen yhtymävaltuuston koolle kutsumista.
Kuntien edustajat ovat yrittäneet neuvotella Ahopellon kanssa myös vapaaehtoisesta lähdöstä. Viikonloppuna Kainuun Sanomat kertoi, että kuntayhtymän johtajalle olisi tarjottu 150 000 euron erorahaa, vaikka hänen johtajasopimukseen ei moista olekaan kirjattu.
-Kyllä erorahaa on hänelle tarjottu aiemmin neuvottelujen yhteydessä. En nyt muista tarkkaa eurosummaa, joka oli esillä, mutta käytännössä vuoden palkasta puhuttiin, Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva (kesk.) vahvistaa tiedon.
Ratkaisuja hiihtokeleillä
Kuntayhtymän johtajan luottamuksen arviointi etenee vastaavalla kuin kunnanjohtajan kohdalla. Yhtymävaltuuston tulee asettaa tilapäinen valiokunta luottamusta selvittämään, jonka antaman selvityksen jälkeen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän päättävät elimet käsittelevät asian. Lopullinen päätösvalta on yhtymävaltuustolla.
Kajaanin kaupunginhallitus päätti esittää yhtymävaltuuston koolle kutsumista tänään pitämässään kokouksessa. Vastaavia päätöksiä ovat tehneet aiemmin tällä viikolla tehneet ainakin Paltamo ja Kuhmo.
Mikään yhden yön juttu kuntayhtymän johtajan erottaminen ei tule olemaan, sillä prosessi ottaa aikansa. Yhtymävaltuuston on arvioitu kokoontuvan marraskuulla, jonka jälkeen joulu ja vuodenvaihde hidastavat prosessia. Lopulliseen puntariin Maire Ahopellon luottamus saatanee vasta lopputalvesta 2020.
Kuntalehden puhelimitse tavoittama Ahopelto ei halunnut kommentoida erottamisuhkaansa millään tavalla.
Johtajasopimukseen perustumattoman erorahan laillisuus kannattaisi Kainuussa selvittää huolellisesti ennen päätöksiä koska sen selvittäminen päätösten jälkeen valitusteitse vie asiat vähintäänkin solmuun jollei umpisolmuun. Erikoiseksi asian tekee se, että erorahaa on tarjonnut Kajaanin kaupungin johto ilman että sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt olisivat tienneet tarjouksesta mitään. Mittaako luottamuksen kunnat vaiko sairaanhoitopiirin valtuusto, onko eroraha ylipäätään lakia noudattaen mahdollista ja jos se on, sitooko kuntien tekemä tarjous sairaanhoitopiiriä. Erottaminen ilman erorahaa lienee ensisijainen lähtökohta, kun siitä ei ole valinnan jälkeen tehdyssä johtajasopimuksessa muuta sovittu eikä Kajaanin kaupungilla tai muillakaan kunnilla ole oikeutta ohittaa sairaanhoitopiirin tekemää johtajaspimusta ”varjopäättäjinä” edes omistajaohjsuksen nimissä. Sellainen päätöksenteko ja toimintakulttuuri ei liene ollut tarkoitus silloin kuntalakia säädettiin nykymuotoon.
Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi muutama vuosi sitten kunnanvaltuuston päätöksen, jolla valtuusto myönsi kunnanjohtajalle vuoden palkallisen virkavapaan virkasuhteen päättämiseksi tehdyssä järjestelyssä. Peruste; ei ollut johtajasopimusta ja siksi valtuusto ylitti toimivaltansa. Kho ei muuttanut päätöstä.