Suomalaisilla on juuri nyt hyvä mahdollisuus vaikuttaa Barents-yhteistyön sisältöönkin, sillä maan kaksivuotinen puheenjohtajakausi alkaa lokakuussa 2021. Kuvituskuva: PIixabay

Tuore selvitys kertoo, että Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen lisää kilpailukykyä Suomessa.

Kainuun liiton ja WSP Finland Oy:n toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin erityisesti tavara- ja raaka-ainekuljetusten siirtämistä maanteiltä rautateille, liikenteen uusia energiaratkaisuja sekä älyteknologian luomia mahdollisuuksia liikenteen kehittämisessä. 

Kainuun liiton projektipäällikkö Jussi Huotari sanoo, että kunnissakin kannattaa seurata Barentsin alueen yhteistyötä. 

– Barents-yhteistyöhön kannattaa hakeutua rohkeasti mukaan. Siellä käydään läpi ajankohtaisia teemoja, ja keskusteluissa voi nousta esiin asioita, jotka voivat hyödyttää omaa kuntaa, Huotari sanoo.

– Yksittäinen kunta voi esimerkiksi löytää yhteistyökumppaneita ja sitten yhteisiä tavoitteita voidaan edistää isomman alueen voimin, Huotari pohtii.

Yhteistyötä monella eri tasolla

Barentsin alue kattaa Barentsinmerta ympäröivät alueet Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Vuonna 1993 perustettiin Kirkkoniemen julistuksella Barentsin euroarktinen neuvosto. Sen tehtävänä on edistää vakautta ja kestävää kehitystä alueella.

Barentsin alueneuvoston jäseninä Suomesta ovat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat.

Barents-yhteistyö on sekä hallitusten välistä että alueellista.

Monenkeskisellä Barents-yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa kehitystä, joka hyödyttää sen kaikkia osapuolia, Kainuun liiton projektipäällikkö Jussi Huotari vahvistaa.

– Tiedon jakaminen, yhteiset tavoitteet ja toimenpiteiden keskinäinen koordinaatio ovat avainasemassa positiivisen kehityksen aikaan saamisessa. 

– Barentsin alueeseen ja arktisuuteen liittyy useita eri tason työryhmiä ja neuvostoja, jotka voivat viedä asioita eteenpäin yhdessä alueiden toimijoiden kanssa. Siinä tarvitaan aluetason, kansallisen tason ja rajat ylittävää yhteistyötä. 

Yhteistyötä tehdään muun muassa ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Yhteistyökuvioissa ovat mukana myös kulttuurin, nuorison, talouden, energian, metsien, matkailun, koulutuksen, tutkimuksen sekä tulliyhteistyön näkymät.

Alue on suuri energiantuottaja

Barents-yhteistyöhön lukeutuu myös jo jutun alussa esiin nostettu liikenteen ja logistiikan kehittäminen. Tämän yhteistyön mahdollisuuksia avaa siis tuore selvitys, joka valmistui Kainuun liiton johtamassa hankkeessa.  

Selvityksessä laadittiin tiekartta sille, miten Barentsin alueella päästään kohti kilpailukykyisempää ja saavutettavampaa toimintaympäristöä. 

Selvityksen pohjalta liikenne- ja logistiikkatyöryhmät eri hallinnon tasoilla ja alueilla voivat muodostaa työohjelman itselleen ja vaikuttaa Barentsin alueen kilpailukyvyn kehittämiseen globaaleilla markkinoilla. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmien sekä tietoverkkojen kehittämisen arvioidaan parantavan saavutettavuutta ja pohjoisten maakuntien kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Selvityksessä on muistutettu, että uusiutuvat polttoaineet ja sähkön käyttö liikenteessä yleistyvät myös Barentsin alueella.

Tämä edellyttää sitä, että lataus- ja jakeluverkkoa olisi laajennettava alueella tuntuvasti. Jakeluverkoston kehittäminen on haastavaa pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi. Toisaalta Barentsin alue on suuri energiantuottaja, Huotari muistuttaa.

– Tulevaisuudessa alueella on mahdollista nesteyttää esimerkiksi maakaasua ja biokaasua, selvityksessä todetaan.

”Tässä ei tapahdu pikavoittoja”

Barentsin alueneuvostoon kuuluu 13 maakuntaa, lääniä tai vastaavaa aluetta Barents-maiden pohjoisilta alueilta. Niiden alla olevien työryhmien kautta asioita voi viedä konkreettisesti eteenpäin.

Suomalaisilla on juuri nyt hyvä mahdollisuus vaikuttaa Barents-yhteistyön sisältöönkin, sillä maan kaksivuotinen puheenjohtajakausi alkaa lokakuussa 2021.

Neuvoston puheenjohtajakausi kiertää Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän välillä.

– Barents-yhteistyöllä on haluttu saada Venäjä tiiviiksi osaksi pohjoismaiseen yhteistyöhön, jossa maiden alueetkin ovat tasavertaisina kumppaneina, Huotari sanoo. 

– Mielenkiintoista on, miten kansalliset alueet voivat tehdä yhteistyötä valtioiden kanssa. Tässä ei tapahdu pikavoittoja.

Barents-yhteistyöllä on jo saavutettu paljon hyvää, sekin on hyvä muistaa, Huotari lisää.

– Sillä on ollut positiivisia vaikutuksia alueiden talouteen.  

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*