Kaivoskeskustelu äityi kipakaksi Rautavaaralla – avolouhos taajaman lähellä herättää myös pelkoa
Rautavaaran taajaman tuntumaan kaavaillaan kaivosta.
Mika Rinne, teksti ja kuvat
Pohjoissavolaisen Rautavaaran kunnan valtuustosali oli tiistai-iltana ääriään myöten täynnä kaivosasioista kiinnostuneita ja huolestuneita kuntalaisia.
Kaivosyhtiö Metals One on löytänyt Rautavaaralta lupaavia malmiesiintymiä, jotka sisältävät nikkeliä, sinkkiä, kuparia ja kobolttia. Näille mineraaleille on kova kysyntä maailmalla, sillä niitä tarvitaan esimerkiksi akkuteollisuudessa.
Mikäli kaivoshanke etenee Rautavaaralla, niin kylän keskustasta alle kilometrin päähän saatetaan rakentaa avolouhos ja jalostamo.
Saksan kaivospaikkakunnalta kotoisin oleva Hans-Peter Heubach esitti tilaisuudessa huolensa kaivoskaavailuista.
– Mitä tapahtuu kylän keskustalle? Muut kaivokset ovat syrjässä, mutta täällä se menisi taajaman lähelle, Heubach totesi.
– Mahdollinen potentiaalinen malmisuoni on kirkonkylän vieressä. Ajatus avolouhoksesta tuntuu pelottavalta, Tanja Liimatainen sanoi.
Metals One -yhtiön edustajia ei saapunut Rautavaaran kaivostilaisuuteen kutsusta huolimatta.
”Kunnan monopoli”
Yleisötilaisuuden järjesti Ei kaivosta Rautavaaralle -ryhmä. Tilaisuuden otsikko oli Rautavaara – seuraava Terrafame?
Puhujiksi oli kutsuttu Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä ja Kaavin kunnanjohtaja Harri Korhonen.
Rautavaara, Kaavi ja Tuusniemi selvittävät tämän vuoden aikana kaivostoiminnan vaikuttavuutta Koillis-Savossa. Hankkeen vetovastuu on Kaavilla.
– Keskeistä on ajantasaisen tiedon keruu ja avoin tiedottaminen. Hankkeella ei toteuteta yhtään kaivoshanketta vaan hankitaan tietoa viranhaltijoille ja kuntalaisille. Kunta on puolueeton toimija, Korhonen painotti.
Kainuun luonnonsuojelupiirin kaivosvastaava Antti Lankinen kysyi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista kaivosasioissa.
Korhosen mukaan kaivosalaa koskeva lainsäädäntö muuttuu koko ajan, mutta myönteiseen suuntaan.
– Kaivosalue pitää kaavoittaa ja siihen pitää saada kunnan päätös. Se on kunnan monopoli, Korhonen tähdensi.
Kaivosta vastustava Eerika Korhonen kummasteli miksi Koillis-Savon selvityshankkeeseen liittyvät kuntien hakemuspaperit ovat erisisältöisiä.
– Mikään kaivostoimija ei ole mukana rahoittamassa hanketta, Harri Korhonen totesi epäluuloihin.
Kunnanjohtajat Mikko Kärnä ja Harri Korhonen vastasivat kipakoihin kaivoskysymyksiin Rautavaaralla.
”Kuntalaisten renkipoikia”
Kaivoshankkeet kuumentavat tunteita eri puolilla Suomea ja myös Rautavaaralla kaivosasiasta on tullut kuuma peruna.
Tilaisuutta juontanut kunnanvaltuutettu ja ympäristöaktiivi Ilkka Roininen (kd.) muistutti, että kunnan tulisi vastata kaikkiin tietopyyntöihin avoimesti ja hyvän hallintotavan mukaisesti.
– Toivon, ettei keskustelussa olisi salaliittoteorioita. Ymmärrän, että asia kiinnostaa. Tulee asiallisia tietopyyntöjä, mutta paljon myös asiattomia, Kärnä vastasi.
Hän painotti, että kunnanjohtajat noudattavat kaivosasioiden hoitamisessa valtuuston tekemiä linjauksia.
– Ollaan kuntalaisten renkipoikia ja valtuusto päättää. Jos kunta päättää, että kaivosta ei tule, niin vastustan kaikin keinoin kaivosta. Emme kuitenkaan tiedä millainen kaivos olisi tulossa.
Kärnän mukaan Metals One -yhtiöllä ei edes ole ainakaan toistaiseksi resursseja rakentaa kaivosta.
– Ilman kaavaa ei tule kaivosta. Olen luvannut, että mikäli prosessi lähtee liikkeelle, niin tulen esittämään kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä asiassa, Kärnä vakuutteli.
Pohjois-Savossa sijaitsevassa Rautavaaran kunnassa asuu noin 1 400 ihmistä.
Matkailualan yrittäjä Eerika Korhonen vastustaa kaivosta.
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Kaivos asiasta. Jos esiintymään on rikas ehdottomasti kyllä. Siirrettäähän kiirunakin ruotsissa eikun kylää siirtämään.