Kaksivuotinen esiopetuskokeilu kiinnostaa mutta pätevän henkilökunnan riittävyys huolettaa

Reilussa sadassa kunnassa aletaan järjestää ensi syksynä kaksivuotista esiopetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö kokeilun kunnat ilmoitettiin viime viikolla.

Kokeilukuntien joukossa on muun muassa Lappeenranta. Kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Mirva Nousiainen on huolissaan, kuinka ratkaistaan pätevän henkilöstön tilanne. Pulaa on erityisesti pätevistä kelpoisuusehdot täyttävistä kandidaatin tasoisen koulutuksen saaneista.

– Viime vuonna haimme heitä kymmeneen virkaan ja saimme neljä.

Tästä huolimatta Nousiainen toivottaa kokeilun tervetulleeksi. Kaupungissa halutaan yleisemminkin olla mukana kehittämässä uutta.

Avoinna olevia kysymyksiä on vielä listan verran. Nousiainen tekeekin parhaillaan muistilistaa, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

– Minulla on listaa varten word-dokumentti nyt koneellani auki. Meillä on vasta tieto, että Lappeenranta on kokeilussa mukana, mutta vielä emme tiedä, kuinka tästä etenemme ja ketä kaikkia kokeilu koskee.

Selvitettävien listalla on muun muassa kaksivuotisen esiopetuksen haut, päätöksenteot, oppilashuollon palvelut ja opetussuunnitelma. Vielä ei tiedetä myöskään, tulevatko viisivuotiaat esikouluun lähikouluperiaatteen mukaan.

– Huoltajat ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kysyneet, kuinka heidän pitää toimia ja miten paikkaa hakea. Meidän piti tehdä aiheesta tiedote ja rauhoitella, että ei hätää, tietoa on tulossa.

Nousiainen huomauttaa, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä tuskin kokeilun takia juuri lisääntyy. Lappeenrannassa jo nyt ikäluokasta 94–95 prosenttia on päivähoidossa.

Kokeilulla kunnianhimoiset tavoitteet

Ministeriö on ilmoittanut, että uuden esiopetuskokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Kokeilukunnat on valittu mukaan satunnaisesti, ja kokeiluun kuuluu myös joukko verrokkikuntia, joissa kokeilua ei järjestetä. Kokeilu kestää neljä vuotta.

Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta sanoo, että hänen korviinsa ei ole kuulunut kuntien vastalauseita. Suhtautuminen kokeiluun on ainakin tässä vaiheessa ollut myötämielistä.

Kelpoisen henkilökunnan riittävyys on kysymys monessa kunnassa, vaikka kokeilu tuskin ainakaan merkittävästi lisää varhaiskasvatuksen lapsimäärää.

– On mahdollista, että kelpoisia opettajia siirretään kokeilun toimipisteisiin, jolloin vaje siirtyy toiseen paikkaan. Kiinnitimme henkilöstön riittävyyteen huomiota lakiesityksen lausunnossa, mutta ministeriö ei sitä noteerannut, Lahtinen sanoo.

Henkilöstörakenne muuttumassa

Pula varhaiskasvatuksen opettajista uhkaa pahentua tulevaisuudessa entisestään, sillä vuoteen 2030 mennessä henkilöstörakenne muuttuu. Nykyisessä henkilöstörakenteessa kaksi kolmasosaa voi olla lastenhoitajia ja yksi kolmasosa varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja.

Vajaan kymmenen vuoden kuluttua kahden kolmasosan on oltava varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja – ja vielä siten, että tästä kahdesta kolmasosasta vähintään puolet on varhaiskasvatuksen opettajia. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Pulaa helpottamaan varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin 2018–2021 tuhannella. Ensi syksynä alkaa varhaiskasvatuksen opettajan valtakunnallinen monimuotokoulutus, jossa opiskelijat suorittavat kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon monimuotototeutuksena. Siinä hyödynnetään lähiopetusjaksoja, verkko-opetusta ja työelämän tehtäviä.

Valvonnan tulokset hyvät

Alalla on oltu jo jonkin aikaa huolissaan varhaiskasvatuksen imagosta. Mielikuvaa eivät paranna yleisöosastokirjotukset henkilökunnan uupumisesta ja ylisuurista lapsiryhmistä.

Todellisuus ei ole synkkä ainakaan aluehallintoviraston ja Valviran valvonnan mukaan: kunnallisten päiväkotien henkilöstömitoituksen valvonnan tulokset viime vuodelta olivat hyvät.

Selvityksessä oli mukana 1 155 kunnallisen päiväkodin lasten ja henkilöstön päivittäiset lukumäärät kahdelta viikolta. Asetuksessa määritellyn lasten ja henkilöstön välisen suhdeluvun ylityspäiviä oli kahden viikon aikana kaikissa päiväkodeissa yhteensä vain 52.

Kuluvana vuonna valvonta kohdistuu kunnallisten päiväkotien ryhmäkokoihin.

Kuntiin tehtävän kyselyn lisäksi aluehallintovirastot tekevät ennalta ilmoittamattomia tai ennalta ilmoitettuja tarkastuskäyntejä.