Kunnat ovat ottamassa vastuun työllisyyden hoidosta ja TE-palveluiden järjestämisestä parin vuoden kuluttua.

TE-uudistus hiertää sekä isoja kaupunkeja että seutukaupunkeja. Seutukaupungeilla on huoli 20 000 henkilön työvoimapohjan ehdottomuudesta.

Suurimpien kaupunkien C21-kaupunginjohtajat puolestaan kertoivat viime viikolla esittävänsä muutoksia valmisteilla olevaan rahoitusmalliin.

TE-palveluiden järjestäminen on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana.

Kohti maakuntia?

Seutukaupunkiverkosto on 57 kaupungin vapaaehtoisuuden pohjalta muodostunut yhteistyöverkosto. Verkosto on sitä mieltä, että mikäli TE-palveluiden järjestämisessä edetään nykyisellä rajauksella, Suomeen muodostuu maakuntia, joissa ainoa tapa täyttää rajaus on maakunnallinen toteutus.

Useammalla seutukunnalla ja luonnollisella työssäkäyntialueella raja saattaa jäädä suhteellisen pienestä määrästä kiinni.

– Seutukaupunkien näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, että vaatimus 20 000 henkilön työvoimapohjasta poistettaisiin tai alennettaisiin, toteaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa Kuntaliiton kokoamassa tiedotteessa.

– Keinotekoinen rajaus estää rakentamasta järkevää kokonaisuutta, jolla luoda mahdollisuus elinkeino-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden tiiviimmälle yhteensovittamiselle, hän huomauttaa.

Huomioon olisi otettava seutukaupunkien mukaan luonnolliset työssäkäyntialueet eikä keinotekoisesti muodostettuja työvoimapohjavaatimuksia.

– Esimerkiksi yritykset toimivat omilla luonnollisilla toiminta-alueillaan, jotka usein vaikuttavat myös eri alueiden työssäkäyntialueisiin, tiedotteessa todetaan.

Nykyisen mallin riskinä on, että lähipalveluja ei päästä toteuttamaan paikallisella tuntemuksella yhteistyössä kunnan muiden toimialojen kanssa.

Järjestämistehtävää ei seutukaupunkien mukaan tulisi säätää laissa kuntayhtymän tai vastuukunnan hoidettavaksi, vaan kyseessä pitää olla kunnan lakisääteinen tehtävä.

Maksuvastuun taso korkea

Seutukaupunkien mukaan esitetty kuntien kannusteisiin liittyvä työttömyysturvan maksuvastuun taso on korkea. Maksuvastuu ulottuu korkeana pitkään työttömänä oleviin. Heillä saattaa olla työllistymisessään esteitä, jotka vaativat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Vastuuta työttömyysturvan tasosta tulee voida tarkastella uudelleen ja tehdä siihen muutoksia, mikäli osoittautuu, ettei uusi rahoitusjärjestelmä ole kannustava tai se ei kohtele kuntia riittävän oikeudenmukaisesti, seutukaupungin huomauttavat.

– Valtion on otettava vastuu julkiselle taloudelle aiheutuvista suhdanneriskeistä kunta-valtio-suhteessa.

”Rahoitusmallissa kohtuuttomat riskit”

C21-kaupungit puolestaan kertovat yhteisessä tiedotteessaan, että rahoitusmalli sisältää kuntatalouden näkökulmasta kohtuuttomia riskejä.

– Suunniteltu malli ei huomioi kaupunkien kasvua, työttömien tai työllisten määrän muutoksia eikä mahdollisia suhdannevaihteluja riittävällä tavalla, tiedotteessa huomautetaan.

Järjestämisvastuun siirtoa valtiolta kunnille C21-kaupungin pitävät hyvänä asiana. Rahoitusmallin takia kuntien rahoitusvastuut ja kuntatalouden riskit kuitenkin muuttuisivat merkittävästi.

– Pääsyynä tähän on työttömyyden sosiaaliturvakustannusten siirtäminen nykyistä vahvemmin valtiolta kuntien vastuulle, huomauttaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto C21-kaupunkien yhteisessä tiedotteessa.

Kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskisi jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta.

Kunnat ryhtyisivät maksamaan osan työttömyysturvan kustannuksista jo työttömän oltua etuudella 100 päivää.

– Käytännössä suuri osa kunnan työttömyysturvan kustannuksista muodostuisi kuitenkin vuosia työttöminä olleista pitkäaikaistyöttömistä, kaupungit huomauttavat.

Kompensaation taso tarkistettava vuosittain

Työttömyysturvan laajentaminen on tarkoitus kompensoida kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta silloin, jos järjestämisvastuu uusista tehtävistä siirtyy. Kuntien työttömyyden sosiaaliturvakustannusten lisämenot eivät kasvaisi heti.

– Malli ei huomioi kaupunkien kasvua. Ongelmana on, että kompensaation tasoa ei tarkistettaisi vuosittain toteutuneiden kustannusten, asukasmäärän, työikäisten määrän tai työttömyyden kehityksen perusteella, eikä siihen tehtäisi indeksikorotusta, huomauttaa tiedotteessa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

– Tämä merkitsisi käytännössä, että kuntien rahoitusvastuun kehitys riippuisi jatkossa työttömyyden kehityksestä, mutta valtiolta saatava kompensaatio pysyisi samana riippumatta siitä, kasvaako työllisten tai työttömien määrä.

Valtion kannettava suhdanneriskit

Perinteisesti kunta-valtio-suhteessa valtio kantaa julkisen talouden suhdanneriskit. Esitetty rahoitusmalli ei huomioi mitenkään suhdannevaihtelujen vaikutusta työttömien määrään eli työttömyysturvan kustannusten kasvuun.

Kunnat voisivat heikossa suhdanteessa joutua sopeuttamaan tilannetta opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluista ja kaupunkien elinvoiman kehittämisestä.

– Kunnissa syntyisi myös painetta nostaa kunnallisveroprosenttia tai kattaa aiottua suurempi osa investoinneista velkarahoituksella, toteaa tiedotteessa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

C21-kaupunginjohtajat esittävät, että valtionosuusrahoitusta koko kuntatasolle tulee tarkistaa säännöllisesti kunkin vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella siten, että rahoitusvastuun kompensaatio seuraa suhdannetilannetta.

– Työttömyysturvan muutokset tai korotukset on huomioitava myös rahoituksessa. Kuntien osuus tulee läpinäkyvyyden vuoksi toteuttaa valtionosuusjärjestelmään erillisellä momentilla, C21-kaupungin huomauttavat.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Laissa tullaan määräämään, että TE- palvelut järjestävillä kuntien yhteenliittymillä tulee olla vähintään 20.000 työvoimapohja. Ylärajaa ei ole. Hyvinvointialueiden rajat eivät muodosta estettä uudelle kuntayhtymälle tai isäntäkunnan hallinnoimalle järjestäjälle.
    Pienille kunnille tulee suuria vaikeuksia saada rakennettua tuo 20.000 työssäkävijän rypäs. Ongelmia voi ennustaa syntyvän siinä, siirtyvätkö valtion TE- virkailijat pieniin kuntiin.
    Juuri aloittanut hyvinvointialue (HVA) ei voi asiaa hoitaa, koska lainsäädäntö rajoittaa tiukasti sen toiminnan sisältöä. Toisaalta on yleisesti tiedossa, että HVA:lle ollaan tulevina vuosina antamassa lisätehtäviä. Mitään estettä ei ole sille, että HVA:n kunnat päättäisivät jo muodostaa kyseisen yhteenliittymän. Se olisi sitten valmiina siirrettäväksi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*