Kaupunkien kulttuurikustannukset vaihtelevat suuresti
Kirjastojen osuus kuntien kulttuurikustannuksista on selvityksen mukaan 25-54 prosenttia. (Kuva: Ville Miettinen)
Kaupunkien ja alueiden välillä on merkittäviä eroja kulttuuritoiminnan kustannuksissa, selviää kulttuuritoiminnan kuluja ja painopisteitä tarkastelleessa vertailussa.
Mukana olleiden 24 kaupungin yhteenlasketut kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset olivat noin 523 miljoonaa euroa vuonna 2013.
Kaupunkikohtaiset kustannukset vaihtelivat 5,7 miljoonasta eurosta 105,8 miljoonaan euroon.
Asukaslukuun suhteutetut kustannukset vaihtelivat vertailuun osallistuneiden kaupunkien osalta 105–250 euron välillä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Suuri osuus kaupunkien kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista kohdistui kirjastoille ja taide- ja kulttuurilaitoksille.
Tukala talous
näkyy kulttuuritoiminnassa
Kuntien kulttuuritoiminnan tiedonkeruuhanke on toteutettu Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja osallistuneiden kaupunkien yhteistyönä nyt kolmatta kertaa.
– Edelliseen, vuonna 2010 toteutettuun selvitykseen verrattuna kulttuuritoiminnan kustannukset kasvoivat noin 28,3 miljoonalla eurolla, mutta julkisten menojen kustannuskehitys huomioiden kustannukset kuitenkin laskivat. Vaikea taloudellinen tilanne näkyy useimpien kaupunkien kohdalla kasvun taittumisena ja muutamien kaupunkien kohdalla myös kustannusten laskuna, arvioi Cuporen johtaja Pasi Saukkonen.
Tutkija Minna Ruusuvirta Cuporesta muistuttaa, että Kuntaliitosten seurauksena muutamien kaupunkien asukaslukukohtaiset kustannusluvut ovat laskeneet merkittävästi, koska asukasluku on kasvanut enemmän kuin kulttuuritoiminnan volyymi.
Kaupunkien kulttuuritoiminnan organisoinnin ja kulttuuripalvelujen tuottamisen moninaiset tavat hankaloittavat tiedonkeruuta ja heikentävät kustannustietojen suoraa vertailtavuutta.
– Kustannustietoja tulkittaessa on otettava huomioon kaupunkien erilaiset lähtökohdat ja mallit kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen, muistuttaa erityisasiantuntija Ditte Winqvist Kuntaliitosta.
Erot kaupunkien välillä
jyrkkenevät
Selvitys osoitti, että kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on pieni. Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan saamien verotulojen ja valtionosuuksien kokonaissummasta vaihteli noin kahdesta prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin. Useimpien kaupunkien tapauksessa kulttuurin osuus on vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana pienentynyt.
– Monissa kaupungeissa pahimmat vuodet säästöjen osalta ovat todennäköisesti vielä edessä. Mikäli selvitys toteutetaan jälleen kolmen vuoden kuluttua ja tarkastellaan vuoden 2016 kustannuksia, saattavat muutokset ja erot kaupunkien välillä olla huomattavasti jyrkempiä, Ditte Winqvist ennakoi.
Vertailua varten kerättiin tietoja kaupunkien vuoden 2013 tilinpäätöksiin sisältyvistä kulttuuritoiminnan tuloista ja menoista. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Vastaava tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2010 ja 2007.
Raportti kulttuuritoiminnan kustannuksista (pdf)
