Kemi on valmis koviin päätöksiin, jos järjestelmään ei saada tolkkua – Keminmaa ja Simo eivät lämpene kuntaliitokselle
Kemin kaupungissa ollaan valmiita rohkeisiin päätöksiin, jotta talous saadaan kuntoon. Kuva: Kemin kaupunki/Sanna Micklin
Kemin kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle kuntarakennelain erityiseen kuntajakoselvitykseen tähtäävän prosessin käynnistämistä.
Hallituksen käsittelemän päätösehdotuksen esittelijänä toiminut kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen avasi näin tien valmistelulle Kemin, Keminmaan ja Simon kuntaliitokseen.
– Tässä on erittäin tärkeästä asiasta kyse.
Asian tärkeyttä alleviivasi sekin, että jo prosessin käynnistämiseen tähtäävään valmistelupäätöksen halutaan saada ylimmän tason – valtuuston – päätös.
Valtuusto kokoontuu päättämään tästä asiasta ensi maanantaina.
Ruotsalainen painottaa, että lain mukaan kuntajaon muuttamisesta päättää viime kädessä ministeriö tai valtioneuvosto.
Jotain uutta on tehtävä
Tavanomaisesta poikkeaville avauksille on nyt tilausta, myöntää Ruotsalainen.
Kemin on etsittävä jotain talouden rakenteita muuttavaa.
Valtionosuusjärjestelmä on nykyisellään raskas taakka reilun 19 000 asukkaan kaupungille Lapissa.
– Valtionosuusjärjestelmä ei enää istu tämän päivän tilanteeseen, eikä sen stilisointi muuta rakenteen tuottamaa problematiikkaa.
Valtionosuuden vaikutus on 2,3 miljoonaa euroa negatiivinen kaupungin käyttötalouteen ensi vuonna.
Valtionosuuksien painuminen maksun puolelle juontaa juurensa sote-uudistukseen.
Kaupunginjohtajan mukaan Kemi kärsii nyt taloudellisesti siitä, että ennen uudistusta sote-palvelut hoidettiin erityisen hyvin, hoidon tarve oli kova.
– Virkamiehet tulkitsevat heidän laskentamallinsa valtionosuuteen olevan oikea ja siihen pitää tyytyä. Se laskentamalli ei huomioi seurauksia, kuntien polarisaatiokehityksen kiihtymistä, saatikka miten sen kanssa voidaan toimia.
Kemin kaupungissa nähdään, että nykyinen laskentamalli ei toimi alkuunkaan. Kemijoen suistossa sijaitseva kaupunki maksaa järjestämistään palveluista.
Autuaaksi tekevä voima
Kuntarajojen muuttaminen kuntajaon kautta ei ole suinkaan kaikissa tilanteissa autuaaksi tekevä voima.
– Mutta monen seutu- tai keskuskaupungin tilanteessa se on, etenkin alueen asukkaiden asiointi- tai yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Se jos mikä, on olennaista alueen elinvoiman kehittymisen mahdollisuuksien kannalta, Matti Ruotsalainen tietää.
Ja sekin tiedetään, että jotain on tehtävä. Erityinen kuntajakoselvitys on alueen elinvoiman kannalta katsottuna valmistelun arvoista, jos toista vaihtoehtoa ei ole, Ruotsalainen summaa.
Keminmaa sanoo ei
Lapin lounaisosassa sijaitsevan Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi kertoo, että Kemin kaupunginjohtajan esitys on uusi asia.
– Kuntien kesken ei ole keskusteltu asiasta. Keminmaan kunta ei näe perusteita erityiselle kuntajakoselvitykselle.
Keminmaan kunta on taloudellisesti, hallinnollisesti ja palvelurakenteeltaan toimintakykyinen, Matinlassi huomauttaa.
Noin 7 600 asukkaan kunnanjohtaja pohtii Kemistä kantautuvan ja kuntajakoon liittyvän esityksen ajankohtaa.
– Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa, ja muutokset valtionosuusjärjestelmässä voivat tulla voimaan vuoden 2027 alusta alkaen.
Yhteistyötä kuntien välillä joka tapauksessa tehdään, Matinlassi jatkaa.
– Yhteistyö on sujunut mielestäni kohtuullisesti ja hyvinkin. Meillä on yhteistyömuotoja eri palveluiden alueilla.
Simon itsenäisyys ei ole uhattuna
Myös Perämeren rannikolla sijaitsevassa Simon kunnassa suhtaudutaan maltillisesti Kemin kaupungista kantautuvaan esityspohdintaan.
– Emme ole kovin innostuneita Kemin esityksestä. Simossa emme näe, että pienenä kuntana olisimme mahdollisesta kuntaliitoksesta hyötymässä. Nykyisellään kuntataloutemme on tasapainossa ja tulevaisuus perustuu lukuisiin puhtaan siirtymän hankkeisiin, Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila sanoo.
– Lisäksi valtionosuusuudistus on vielä kesken, joten tältäkin osin näemme, että tässä epävarmassa vaiheessa ajankohta selvitysten tekemiseen ei ole otollinen.
Simon kunnassa on noin 2 750 asukasta.
– Kemin kaupungin talousvaikeudet ovat pitkältä ajalta ja niin suuria ja syviä, että mahdollinen kuntaliitos ja pienen Simon kunnan kuntatalous eivät sitä pelasta.
– Simon kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta ei juurikaan ole noussut esiin hyötyjä Kemin esityksestä. Uusi valtuusto päivitti juuri kuntastrategiamme ja sen mukaan olemme simona Simoon ja toimimme sisukkaasti ja yhteistyössä. Emme näe kunnan itsenäisyyden olevan uhattuna.
Yhteistyötä on toki hyvä tehdä jatkossakin, Vivi Marttila jatkaa.
– Pienenä kuntana olemme aina toimineet yhteistyössä ja olemme vankkoja seudullisen yhteistyön kannattajia, vaikka kovin usein yhteishankkeet eivät ole suoraan meitä hyödyttäneet.
Ei yleinen avaus
Onko yleistä, että kunta esittää muita kuntia koskevaa ja yhteistä kuntajakoselvitystä käynnistettäväksi ministeriössä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom?
– Ei ole lainkaan yleistä, että kunta toimii niin sanotusti etukenossa mahdollisia tulevia ministeriön toimia ennakoiden.
Vuodesta 2015 alkaen on tehty ylipäätään vain vähän kuntaliitosselvityksiä, yhteensä yhdeksän.
– Joista viisi käynnistyi kriisikuntamenettelyn seurauksena ministeriön käynnistämänä erityisenä kuntajakoselvityksenä, ja niistä kaksi johti kuntaliitokseen.
Neljässä liitosselvityksessä aloite oli tullut kunnasta.
Ministeriön muistio
Kemin kaupungin taloudelliset haasteet on huomioitu valtiovarainministeriön muistiossa, jossa pohditaan arviointimenettelyn käynnistämistä, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalaissa säädetyssä määräajassa.
Muistiossa on mainittu myös Kemi, jonka tilannetta seurataan VM:n mukaan.
Toinen vaihtoehto
Erityisen kuntajakoselvityksen valmistelun aloittamista esittäessään Kemin kaupunginhallitus nosti samassa pykälässä esiin vaihtoehdon kuntaliitokseen tähtäävälle tielle viime maanantain kokouksessa.
Kaupunki näkee toisena vaihtoehtona sen, että sote-uudistukseen liittyvät sote-siirtoerien vaikutukset poistetaan kokonaan valtionosuusjärjestelmästä.
– Ja koko kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttamiseksi sellaiseksi, että kuntien edellytykset palvelujen järjestämiselle turvataan, polarisaatiokehitys pysäytetään ja kuntien elinvoiman kehittymisen edellytykset varmistetaan, kaupunginhallitus päätti.
Erityinen kuntajakoselvitys
Erityisestä kuntajakoselvityksestä on säädetty kuntajakolaissa (kuntarakennelaki).
Laissa todetaan, että valtiovarainministeriö voi kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta tai muusta perustellusta syystä määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen.
Kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi joko ministeriön omasta aloitteesta, kunnan esityksestä tai jos vähintään 20 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen asiasta.
Jos kunnat saavat ministeriön erityisen kuntajakoselvityksen, VM nimittää kuntien pyynnöstä kuntajakolain mukaisen erityisen kuntajakoselvittäjän.
Kuntien vapaaehtoisesti käynnistämissä prosesseissa kunnat voivat tehdä selvityksen omana työnään tai voivat valita tehtävään ulkopuolisen selvittäjän.
Erityisissä kuntajakoselvityksissä selvityksen toimittamisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.
Kuntien omissa vapaaehtoisissa selvityksissä kunnat itse vastaavat kustannuksista, joskin niistä aiheutuviin kustannuksiin voi hakea yhdistymisavustusta VM:stä.
Lähteet: Kuntaliitto, VM
Juttua muokattu: 5.11. kello 13.04, valtionosuuden vaikutus on 2,3 miljoonaa euroa negatiivinen kaupungin käyttötalouteen ensi vuonna. Alun perin jutussa oli virheellisesti kerrottu, että kyseinen vaikutus olisi 2,7 miljoonaa euroa.
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Faktat kannattaa tarkistaa. Kemillä on ensi vuonna ylijäämää 40 miljoonaa euroa taseessa. Valtionosuudet ja verokompensaatiot ovat vain -1,791 meur ei siis -2,7 meur tulokseen:
Vielä ei ole edes tiedossa mitä valtionosuusuudistus tuo tullessaan.
Faktojen valossa Kemi selviää itsenäisenä ilman kuntaliitoksia. Jos haluaa. Ilmeisesti ei halua tehdä toimenpiteitä itse.
Kiitos palautteesta, korjasin juttuun, että valtionosuuden vaikutus on 2,3 miljoonaa euroa negatiivinen kaupungin käyttötalouteen ensi vuonna, ei 2,7 miljoonaa, kuten oli jutussa alun perin kerrottu. Muokkauksen ajankohta ja sisältö on ilmoitettu jutun lopuksi.
Tuossa 2,3 miljoonassa on huomioitu kokonaisuus, jossa VOS ja OKM:n valtionosuus ovat yhdessä, ja näin kuntaan kohdistuva valtionosuus on tuon 2,3 miljoonaa euron verran negatiivinen.
Energia- ja vesiyhtiöstä enemmistön myyneellä Kemin kaupungilla on kuluvan vuoden lopussa ylijäämää arviolta 34 miljoonaa euroa. Kaupungissa katsotaan kuitenkin, että nämä eurot ovat aika nopeasti syöty nykyisellä rahoituspohjalla ja siksi haetaan uusia ratkaisuja.
Joka tapauksessa iso kiitos palautteesta, jonka ansiosta saatiin tehtyä tarvittava korjaus. Terveisin Jouni Lampinen (jutun kirjoittaja)
Itseasiassa Kuntaliiton sivuilta löytyvä ennakollinen VOS2026 (20.10.2025) kertoo että VOS + okm on -1 791 123 euroa (Kotikuntakorvausta ei lasketa mukaan).
Ja Kemin talouskatsauksessa ja tilinpäätöksistä kun katsoo niin alijäämää on nyt noin 10 meur ja arvioitu ylijäämä vuodelta 2025 on noin 50 meur joten siitä tulee arvio että ylijäämää on 40 meur
Tämän vuoden ylijäämäarvio on kaupungin kautta saatu tänään, ja sehän sitten lopulta selviää, kun vuosi lyödään pakettiin. Hyvä kun ollaan tässä kommenttikentässä avattu sitäkin, mistä nämä eri luvut koostuvat ja myös sitä, miten vaikkapa Kuntaliiton tai kaupungin arviot voivat poiketa toisistaan.
Kemi myi energialaitoksensa kattaakseen alijäämänsä ja maksaakseen velkojaan pois. Näin estettiin kriisikuntamenettely. Mutta olisiko se ollut parempi sittenkin, oltaisiin saatu valtion masinoima pakkoliitos? Nyt kun Kemillä onkin rahaa, ei pakkoliitos ole todennäköinen. Tässä vain syödään energian myyntivoitot.
Tarkoittaako tämä, että yhdistymisen jälkeen on vain yksi kunta kolmen sijaan? Olen kemiläinen, mutta ajattelen että nämä kolme kuntaa, tulee vertailla ja parhaiten onnistunut alkaa johtamaan.
Hyvä, jos kunnat itse tajuaisivat yhdistyä. SOTE-sektorin eriytyessä kunnalle jääneiden palveluiden hallintokulut paisuivat luokattoman suuriksi. Ei ole kenenkään etu, että ensin pätkitään palvelut ja nostetaan veroja ja loppu viimein päädytään kuitenkin liitoksiin. 5,5milj. ihmistä ei tarvitse yli 300 kuntaa hallintoineen.
Valitettavasti jos joskus yhdistyminen tapahtuisi, tarkoittaisi se sitä että keskittäminen jatkuisi ja reunakunnat hiipuisivat, palvelut vähenisivät voimakkaasti. Tämä on tutkittu fakta. Kemillä kiiltää vain toisten rahat silmissä ja itse ei halua supistaa liian laajoja palveluita, ymmärrys taloudesta on heikkoa. On ollut jo vuosikymmeniä.
Kuntaliitos olisi hyvä asia. Kuitenkin naapurikunnat käyttävät Kemin palveluita hyväkseen(uimahalli, liikuntahalli, kirjasto ja teatteri esimerkiksi) ja Kemi maksaa viulut. Ei niillä pienillä pääsymaksuilla kateta palveluiden kuluja. Keminmaa saa kaivoksen verotulot, eikä sieltä heru avustusta siltojen ja teiden kunnostukseen, joita raskaat malmiautot kuluttavat rajusti. Suuri osa simolaisia ja keminmaalaisia käy Kemissä töissä ja veromarkat jää niistäkin saamatta. Ehkä Keminmaassakin huomataan, että kukkaron nyörejä on tiukattava, jos hallitus täyttä uhkauksen, että kaivoksien veropotin korjaa valtio. Säästö tulisi kovasti, jos toiminnot keskitettäisiin yhteen paikkaan. Turhaa päällekkäistä toimintaa.