Keskeistä on kuulluksi tuleminen – ”Kuka olen ihmisenä en ainoastaan työkaverina”

Laura Oja, kuvat

Kun Pekka Tölli saapuu haastattelupaikalle polkupyörällä, hän huokuu maanantaiaamun ja aamuliikunnan virkeyttä, vaikka onkin ajellut Helsingin aamuruuhkassa. Kahvikupponen ja ruisleipä edessään hän katsoo silmiin ja odottaa kaikessa rauhassa kysymyksiä siitä huolimatta, että päivän aikataulu on tiukka.

Tölli kuvailee omaa filosofiaansa sanomalla, että on keskeistä, miten ihmiset kokevat tulevansa kohdatuiksi.

– Kuka olen ihmisenä ei ainoastaan työkaverina. Miten johtaja ja tiimikaverit näkevät minut.

Tölli on työssään havainnut, että tavattoman monet ihmiset sanovat, että eivät koe olevansa arvostettuja. Miksi johtaminen sitten kiinnostaa Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölliä?

– Sillä on niin valtavan iso merkitys, miten kukin organisaatio onnistuu tai epäonnistuu. Jos mietin psykologin hattu päässä, niin hyvällä tai huonolla johtamisella on vaikutus ihmisen suoriutumiseen ja onnistumiseen, mutta sen lisäksi hyvinvointiin ja kasvun kehitykseen ja oman potentiaalin esille tuomiseen.

Pekka Tölli on huomannut itsekin johtamisen roolissa, kuinka vaikeata se on ja toisaalta helppo sanoa.

– Miten yksinkertaistaa asioita riittävästi, ratkaisevia asioita on valtavan paljon. Miten keskittyä niihin, joilla on eniten merkitystä. Miten tuottaa järkevää yksinkertaisuutta ja säilyttää joustavuus.

Toinen ääripää on se, että mennään täysin suunnitelman mukaan tapahtui maailmassa mitä tahansa. Sekään ei Töllin toimi, jos ei mennä yhtään suunnitelman mukaan.

– Miten tasapainoilla kahden ilmiön välillä. Jännitteiden ja tasapainon välillä.

On arvostava teko, että on kiinnostunut ihmisen arjesta, uskoo johtamisen ammattilainen.

Välittäminen ja vaatiminen

Tasapainoa voi hakea myös terveen vaatimisen ja välittämisen yhdistelmästä, sillä molempia tarvitaan- Jos vain vaaditaan eikä välitetä, ihminen tuhoutuu. Jos vain välitetään eikä vaadita, ihmiset pitkästyvät.

– Liian vähän on välittävää tervettä vaatimista.

Pekka Tölli ottaa esimerkin omasta arjesta, jossa patistelee itseään liikkumaan.

– Viihdyn hyvin paikallani, joten pitää patistella liikkeellle, koska tiedän, että se tekee mulle hyvää. Jos päästän itseni liian helpolla, se ei tee pitkän päälle hyvää. Jos puristan itseni koko ajan limitille, se tuhoaa minut eri tavalla, kuvailee Tölli.

Mikä sitten on terve määrä vaatimista? Pekka Töllin mukaan se vaihtelee organisaatioittain ja ihmisittäin, johtajienkin mukaan.

– Toiset tarvitsevat enemmän vaatimista ja toiset enemmän välittämistä. Ihmiset herättää meissä erilaisia reaktioita. Joku vaikuttaa tiukalta ja vaativalta, jolloin on kiinnitettävä erityisen paljon siihen, miten pystyy ilmaisemaan välittämisen, koska ilman sitä vaatiminen alkaa tuhota nopeasti.

Myös elämäntilanteet vaihtelevat. Jos ihmiset ovat hyvin kuormittuneita, ratkaisu ei ole se, että vaaditaan lisää.

– On tilanteita, että ei ole kovin selvät tavoitteet, työ ei ole merkityksellistä tai en saa aikaan konkreettisia asioita ja ollaan uupuneita, jolloin se ei johdu siitä, että on liikaa työtä. Aina ratkaisu ei ole, että tehdään enemmän vaan eri tavalla. Koetaanko, että tullaan työmme kautta nähdyksi.

Tässä kohtaa Tölli tuleekin johtajuuden vaikeuteen: miten ottaa ihmisten ja tiimien erilaiset tilanteet huomioon. Sama malli ei sovi kaikille, mutta jokaisella ei voi olla omat säännöt.

Johtamisessa epäonnistuminenkin on mahdollista. Esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtuu sellaista, jota ei ole osattu ottaa huomioon. Tulee iso taloudessa tapahtuva kriisi, eikä yrityksellä ja johtajalla ole toimintakykyä muuttuvassa tilanteessa.

Yksinkertainen totuus on sekin, että kaikki johtajat eivät osaa johtaa, johtamisen tapa ja tyyli eivät mahdollisesti vastaa organisaation tarpeita. Johtaminen voi olla liian autoritaarista. Tai se voi olla liian sallivaakin.

– Ei uskalleta tehdä päätöksiä, halutaan olla kaikille mieliksi. Se johtaa siihen, että ei oikeastaan ole mitään yhteistä suuntaa, koska se suunta päätetään aina kunkin viikon viikkopalaverissa.

Kulmahuone ja arki

Ongelmaksi voi muodostua sekin, että johtaja irrottaudutaan toistemme arjesta. Johtaja johtaa ”kulmahuoneesta”.

– Johdetaan raporttien, kokousten ja muistioiden kautta eikä tiedetä, mitä ihmisille oikeasti kuuluu. Häviää tatsi ja tehdään päätöksiä, jotka eivät ole järkeviä. Oman työn kautta kuulee, että eikö johto yhtään tajua. Voi olla, että asioissa on tietty järki, mutta ne eivät kytkeydy työntekijöiden arkeen.

Pekka Töllillä on yksinkertainen keino: Kysymällä kysymyksiä saa paljon irti.

– On arvostava teko, että on kiinnostunut ihmisen arjesta. Ihmisellä on niin vahva tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, että tutkimustulosten mukaan meille voi olla jopa tärkeämpää tulla kuulluksi kuin saada tahtomme läpi.

Psykologi tietää, että on hyvä ja ystävällistä olla kiinnostunut ihmisestä kokonaisuudessaan.

– Jokainen saa itse päättää, minkä verran haluaa kertoa työn ulkopuolisista asioista. Ja kenenkään velvollisuus ei ole ratkoa työn ulkopuolisia ongelmia.

Minkä verran johtajan sitten pitäisi kertoa itsestään?

– Jos johtaja on vain rooli tai kuori, on tosi vaikea kiinnittyä. On säätelytehtävä, minkä verran antaa itsestään. On tarkoituksenmukaista tulla nähdyksi myös ihmisenä eikä vain etäisenä johtajana.

Asiassa on vähintään kaksi puolta: Jos on täysin tefloni eikä anna mitään itsestään, se voi tuntua yksipuoleiselta. Jos avaa kaikki johtamiseen liittyvät huolet ja murheet, se voi tuottaa turvattomuutta.

– Myös omaa johtamista voi avata, kertoa, että tämä on mun tapa johtaa ja millainen olen ihmisenä. Vaikka että luotan lähtökohtaisesti ja annan paljon tilaa, olen myös vaativa, kun haluan asioita tapahtuvan.

Fakta

Pekka Tölli

Asiantuntijoiden mittarit

Miten tietotyötä tai asiantuntijoita johdetaan? Millaisia ovat oikeat mittarit?

Huono mittari voi johtaa arvoristiriitaan. Pekka Töllin mielestä on hyvä tarkastella säännöllisesti, ovatko mittarit kohdallaan suhteessa perustehtävään ja strategiaan.

– Mitä varten me ollaan töissä, mitä yritetään saada yhdessä aikaan. Sen täytyy olla kaikille kirkas: Mikä on mun roolini ja homma ja miten se palvelee sitä, mitä halutaan saada yhdessä aikaan.

Tölli muistuttaa, että organisaatiossa täytyy olla samat arvot, vaikka henkilökohtaisesti ei olisikaan.

– Millä arvoilla me tehdään tätä työtä ja kaikkien tulee niihin sitoutua. Ja vaikka olisi kuinka erilaiset persoonat, se ei anna syytä toimia epäasiallisesti toista ihmistä kohtaan. Töissä toimitaan asiallisesti ja ammatillisesti.

Erilaisuuden vuoksi voi tulla myös ristiriitoja. Tölli muistaa kokeneen kollegan sanoneen, että riitelykin on yhteistyön muoto. Mikä sitten on työpaikalla asiallista käytöstä? Mitä saa sanoa ja mitä ei? Tölli puhuu myös tietystä peruskohteliaasta käytöksestä.

– Jokainen organisaatio määrittelee itse, mikä meillä on asiallista toimintaa. Se on oikeastaan jatkuvan neuvottelun kohteena. Se, mikä kolmekymmentä vuotta sitten oli ok, ei välttämättä nyt ole.

Miten neuvottelua käydään? Että käyttäytyminen ei loukkaa ketään, mutta se ei ole ylivarovaista, että joku aina loukkaantuu jokaisesta kulmakarvan kohotuksesta.

– Loukkaantuminen on niin omakohtainen kokemus, että ketään ei saa loukata tieten tahtoen, mutta se ei ole mikään objektiivinen fakta. Joskus se voi olla sitä, että ei vastaa toisen kommentteihin tai vastataan pilkallisesti tai tullaan myöhässä kokouksiin.

Joskus ahkeran ihmisen syndrooma on, että ottaa vähän liikaa hommia eikä osaa niitä rajata, arvioi Pekka Tölli.

Itsensä johtaminen

Psykologi Pekka Tölli sanoo itsensä johtamisen alkavan siitä, että ihminen ymmärtää, mitä hänen kuuluu työssään tehdä. Mikä on rooli ja tavoitteet.

– Kun ihmisellä on kiire, on jossain määrin hukkunut se, mitkä ovat keskeisimmät tehtävät ja tavoitteet. Joskus ahkeran ihmisen syndrooma on, että ottaa vähän liikaa hommia eikä osaa niitä rajata.

Mehiläisessa työskentelevä Pekka Tölli tietää, että hyvää itsensä johtamista olisi palata siihen, mikä oma ydintehtävä on ja kuuluvatko nämä kaikki työt siihen. Hän heittää kysymyksen siitä, pitäisikö kaikkia näitä tehtäviä ollenkaan tehdä. Joskus työkuva on myös vuosien mittaan muuttunut.

– Silloin on keskustelun paikka ja mennä sanomaan omalle esihenkilölle, että haluan käydä työkuvaa läpi. On hyvää itsensä johtamista sanoa, jos huomaa, että homma ei toimi.

Jos työkuva on selvä, neuvoo Tölli rakentamaan sellaiset rutiinit, jotka auttavat onnistumaan. Ihminen voi auttaa itseään toimimaan arjessa.

– Osa tykkää keskittyä pitkäjänteisemmin, toinen mennä fiiliksen mukaan. (Kannattaa) rakentaa sitä tapaa tukevat rutiinit.

Pekka Tölli puhuu myös palautumisen merkityksestä. Palautuuko juttelemalla työkaverin kanssa vai käykö hetken kävelyllä. Ilman palautumista kiire voi jäädä päälle eikä saa yhtään enempää aikaan.

– Työpäivissä täytyy olla myös vaihtelua.

Kaikki tarvitsee jonkunlaiset rajat eikä kenenkään pidä olla aina tavoitettavissa.

– Lähtökohtaisesti ei ole mielestäni suositeltavaa, että työ ja vapaa-aika kietoutuu täysin toisiinsa. Yksi asia on se, että lopettaa työt järkevissä rajoissa, että työ ei ala syödä yöunia.

Pekka Tölli puhuu Suomen Kuntaliiton ja FCG Finnish Consulting Groupin järjestämillä Kuntajohtajapäivillä 14.-15.8. Vantaalla.