Keski-Suomessa syntyi kuntien ja hyvinvointialueen välille vääntö sairaanhoitopiirin perinnöstä
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin taseeseen kertyneiden alijäämien taustalla viimeisten toimivuosien ajalta oli kunnanjohtaja Matti Mäkisen mukaan uuden upean sairaalan rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen siellä. (Kuva: Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri / Hytölä Engineering)
Sairaanhoitopiirien luultiin jo olevan kuolleita ja kuopattuja hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä, mutta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin viimeisen tilikauden tiimoilta näyttää olevan tulossa peräti kaksi eri oikeusprosessia. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat valittamassa hallinto-oikeuteen ja hyvinvointialue hakee puolestaan päätöksen purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Prosessissa on kyse siitä, että Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maaliskuussa 2023 sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä olla laittamatta täytäntöön sairaanhoitopiirin valtuuston kesäkuussa 2022 tekemää päätöstä. Sairaanhoitopiirin päätöksessä päätettiin alentaa sen peruspääomaa 24 miljoonalla eurolla. Kyseisellä summalla haluttiin kattaa taseeseen kertynyttä alijäämää, josta sairaanhoitopiirin jäsenkunnat olivat vastuussa.
Asian tiimoilta sairaanhoitopiirin jäsenkunnat saivat keväällä hyvinvointialueelta lisälaskuja yhteensä 24 miljoonan euron edestä, mutta näitä laskuja ei ole maksettu. Alkuviikosta kuntien yhteiseen valitukseen lähtemisestä oli Keskisuomalaisen tietojen mukaan päättänyt jo 14 sairaanhoitopiirin jäsenkuntaa ja lisää kuntia on tulossa mukaan.
Kuntien valituksen kohteena on hyvinvointialueen valtuuston 13.6.2023 tekemä päätös, jolla se hylkäsi peruspääoman alentamisen sairaanhoitopiirin vuoden 2022 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisen yhteydessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hyvinvointialue hakee päätöksen purkua
Hyvinvointialueen aluehallitus päätti puolestaan tiistain kokouksessa lähteä hakemaan peruspääoman alentamista koskevan päätöksen kumoamista korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kun sairaanhoitopiirin päättävät elimet käsittelivät peruspääoman alentamista vuonna 2022, niin hyvinvointialue ei lähtenyt tuolloin ratkaisusta valittamaan, vaikka sillä olisi ollut siihen lain suoma mahdollisuus.
-Tässä näyttää olevan tulossa käytännössä samasta asiasta kaksi eri oikeusprosessia. Toivottavasti päätökset ovat niistä sitten saman suuntaiset, toteaa Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.
Aluehallitus perustelee lainvoimaisen päätöksen purkutarvetta sillä, että asia selvisi vasta keväällä 2023, kun hyvinvointialue vastasi sairaanhoitopiirin vuotta 2022 koskevan tilinpäätöksen valmistelusta. KHO:lle jätettävässä hakemuksessa todetaan, että tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä havaittiin, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston 17.6.2022 tekemä päätös on sekä lainsäädännön että siitä annettujen ohjeiden vastainen. Päätöstä ei myöskään ole annettu virallisesti Keski-Suomen hyvinvointialueelle tiedoksi.
Kunnat haluavat selvän päätöksen
Kuntien puolella ei olla pahoillaan siitä, että hyvinvointialue on viemässä sairaanhoitopiirin lainvoimaisen päätöksen KHO:n tiukkaan syyniin.
-Itse olen avoimesti tuonut esiin, jopa kirjeellä aluehallituksen jäsenille ja hyvinvointialueen johdolle, että jos hyvinvointialue kokee sairaanhoitopiirin päätöksen olevan jollain tavoin selkeästi lainvastainen, niin silloin sen tulisi hakea siihen muutosta Korkeimmalta hallinto-oikeudelta ylimääräisen muutoksenhaun keinoin. Hallintolaki ei oikein minusta mahdollista sitä, että lainvoimaista päätöstä, joka jo tosiasiallisesti on pantu täytäntöön, lähdettäisiin noin vain lähinnä ilmoitusasiana kumoamaan sillä perusteella, että tilintarkastajan mielipide on muuttunut. Ja tässä tapauksessa hyvinvointialue omalla päätöksellään toimisi käytännössä vieläpä omaksi edukseen, Matti Mäkinen korostaa.
Mäkinen muistuttaa, että 24 miljoonaa euroa on vain osa sairaanhoitopiiriin kertyneistä alijäämistä ja kunnille tulee alijäämistä maksettavaa joka tapauksessa yli 60 miljoonaa. Noita rahoja ei suinkaan ole heitetty menemään, vaan niillä saatiin Jyväskylään upea Nova-sairaala.
-Kun uutta sairaalaa ajettiin ylös ja samaan aikaan toimittiin myös vanhassa sairaalassa, niin alijäämää kertyi. Nyt hyvinvointialue saa kaksi vuotta sisään ajetun valmiin sairaalaan ja sen tuomat hyödyt, kunnat ovat taas ylösajon maksumiehiä, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen toteaa.
Keski-Suomen hyvinvointialue muodostuu Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnista. Näistä Jämsä ei ollut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunta.
Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkisen blogi-kirjoitus aiheesta
Keski-Suomen hyvinvointialueen tiedote aluehallituksen kokouksesta 20.6.
