Keskisuuret kaupungit kokoavat voimansa – 15 kaupungin joukko haluaa sopimuskumppaniksi valtion kanssa

15 keskisuurta eli 40000–100000 asukkaan kaupunkia on järjestäytymässä yhteisen verkoston alle.

Kasvukaupungeiksi itseään kutsuvien kaupunkien sopimukseen on tässä vaiheessa kutsuttu mukaan Hämeenlinna, Hyvinkää, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki ja Vaasa. Sopimuksista päätetään kaikissa mainituissa kaupungeissa lokakuun aikana.

– Kaupunkipolittiinen keskustelu on erilaista eri kokoisissa kaupungeissa. Suurten kaupunkien ja seutukaupunkien väliin on jäänyt joukko kaupunkeja, jotka ovat jääneet pääosin esimerkiksi MAL-sopimusten ulkopuolelle. Ne ovat kuitenkin vahvoja toimijoita, mutta niiden ääni ei ole kuulunut kaupunkipoliittisessa keskustelussa, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Laitilan kaupunginjohtajana työskennellessään Luukkonen toimi seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana.

– Me kasvukaupungeissa haluamme samalla tavoin valtion sopimuskumppaneiksi kuin suuret kaupungit tai seutukaupungit. Delegaatiomme kävi tapaamassa syyskuussa kunta- ja alueministeriä Anna-Kaisa Ikosta, ja saimme vihreää valoa asian jatkovalmistelulle.

Kasvukaupunkiverkosto ei aio rakentaa raskasta organisaatiota. Tarkoituksena on, että yksi kaupunki kerrallaan vastaisi verkoston hallinnoinnista ja laskuttaisi jäsenmaksut. Jäsenmaksun suuruudeksi on päätetty 2000 euroa vuodessa. Ensimmäisenä isäntäorganisaation vastuun ottaa Hämeenlinnan kaupunki.

Verkoston taustalla on MDI-konsulttitoimiston vuonna 2022 yhdessä Hypo-pankin, Rakennusteollisuus RT:n, Kuntaliiton sekä Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Kokkolan kaupunkien laatima kaupunkipoliittinen tiekartta keskisuurille kaupungeille. Se julkistettiin elokuussa 2022, ja sittemmin keskisuuret kaupungit ovat kokoontuneet kolmesti aiheen tiimoilta.

Kasvukaupunkien välisessä sopimuksessa samoin kuin valtion kanssa tavoiteltavassa sopimuksessa on kolme teemaa. Ensimmäisenä kohtana on teollisuuden paluu ja siihen liittyvien pullonkaulojen purkaminen, toisena kestävän liikkumis- ja asuntopolitiikan toteuttaminen sekä ilmastomuutoksen ja luontokadon hillintään tähtäävän yhdyskuntarakenteen rakentaminen ja kolmantena kasvukaupunkien veto- ja pitovoiman vahvistaminen avoimuudella, kulttuuri- ja palveluntarjonnalla sekä kansainvälisyydellä.

– Erilaiset kokeilut tulevat varmasti kyseeseen kaupunkien välisessä ja kaupunkien ja valtion välisessä yhteistyössä, samoin normien purku, Luukkonen ennakoi.