Keusote vastaa Nurmijärven kunnanjohtajan kritiikkiin: Päätökset tehdään lainmukaisesti
Vaikka kaikki palvelut eivät sijoittuisikaan entisiin tiloihin, palveluita ei ole lakkautettu ja niitä on jokaisessa kunnassa saatavilla, kirjoittaa Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio. Kuva: Keusote, Iiro Rautiainen
Palveluverkko kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen eli Keusoten tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan vuosille 2025–2029. Tiukan taloustilanteen ja valtion edellyttämän alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Emme kuitenkaan vain sopeuta, vaan kehitämme toimintaamme kokonaisvaltaisesti.
Näillä ratkaisuilla pystymme turvaamaan lakisääteiset palvelut asukkaillemme ja vastaamaan väestön palvelutarpeen kasvuun, sopeuttamaan palvelutarjonta rahoitusraamiin sekä vastaamaan tulevaisuuden osaajapulaan.
Palveluiden uudelleen järjestelyt eivät tarkoita palveluiden lakkauttamista. Vaikka kaikki palvelut eivät sijoittuisikaan entisiin tiloihin, palveluita ei ole lakkautettu ja niitä on jokaisessa kunnassa saatavilla.
Laajan palvelun sote-keskuksia on viidessä kunnassa ja näitä täydentävät Nurmijärven Klaukkalan ja Pornaisten kunnan sote-yksiköt eli suppeamman lähipalvelun toimipisteet. Digitaaliset palvelut mahdollistavat tilariippumattoman asioinnin kaikille hyvinvointialueen asukkaille.
Sote-yksiköissä tarjotaan neuvolapalveluja, hammashoitoa, laboratoriopalvelua, lähineuvontaa ja eri ammattilaisten vastaanottopalveluja yksilöllisen harkinnan perusteella.
Nurmijärven neuvolapalvelut säilyvät Klaukkalassa ennallaan. Rajamäen terveysaseman toiminnan loppuessa neuvolapalveluja on edelleen saatavilla Nurmijärven kirkonkylässä ja Hyvinkäällä.
Muut lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä aikuisten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut säilyvät Nurmijärven kunnassa ennallaan, myös nuorisoasemapalvelut, jonka osalta toimitila vaihtuu Klaukkalassa.
Palveluverkon vaikutuksia on arvioitu huolellisesti.
Tarkastelussa on huomioitu palveluiden kustannusvaikuttava sijoittelu koko hyvinvointialueella, palvelujen saatavuus muutoksen kohteena olevissa taajamissa, kulkuetäisyydet ja julkinen liikenne, taloudelliset vaikutukset, alustava henkilöstön sijoittuminen, pidempiaikaiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen sekä tilojen tekninen kunto ja riittävyys.
Päättäjille on toimitettu kattavaa tietoa arvioinneista. Helmikuussa järjestimme alueen kuntien johdolle ja päättäjille seminaarin, jossa kerroimme kattavasti hyvinvointialueen taloudesta, rahoituksen riittämättömyydestä, lainsäädännöllisistä velvoitteista ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteista.
Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:n mukaisesti on turvattu muun muassa asukaspaneelilla, jossa oli edustajia jokaisesta kunnasta.
Puntaroivassa asukaspaneelissa on haettu kuntalaisten näkemyksiä säästökohteista. Asukkaiden ja asiakkaiden kysymyksiin on vastattu – myös kirjallisesti pyynnöstä. Palveluverkon muutossuunnitelmista olemme tiedottaneet 22.4., 24.4., 8.5. ja 14.5. ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta, johon palveluverkon tiivistäminen olennaisesti liittyy 21.3., 28.3., 10.4., 22.4. ja 29.4.
Valmistelussa on myös hyödynnetty viime vuonna palvelujen verkostosuunnitelmasta kerättyä osallisuusmateriaalia, kuten lausuntoja ja kuntalaiskyselyn tuloksia.
Poliittisten päätösten jälkeen järjestämme kuntakohtaisia asukasinfoja Keusoten palveluista ja tiedotamme palvelumuutoksista.
Uudistusten kautta pystymme turvaamaan alueen asukkaille toimivan, vaikuttavan ja taloudellisesti kestävän palvelukokonaisuuden, jotta voimme säilyttää alueemme itsenäisyyden ja luoda sen tulevaisuudelle vahvan pohjan.
Kirjoittaja on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Raija Kontio puhuu ainoastaan Järvenpään, Hyvinkään ja Tuusulan alueiden puolesta. Miten voi olla että 25000 henkilömäärän Klaukkala jätetään kokonaan ilman palveluja. Klaukkalasta matkaa mm. Kirkonkylään ja kaikilla ei ole mahdollisuutta autoon tai varaa mennä kelataksilla jos jotain asiaa tulee. Julkinen liikenne tökkii eikä sairaana jaksa sitä käyttää. Tässä huononnetaan nimenomaan vähätuloisten terveyspalveluja. Myös lapsiperheille pitkä matka. Mitään tietoa ei ole keusotelta tullut tavallisille ihmisille, kaikki tehty salassa. Olenkin sitä mieltä että Klaukkalan tulisi liittyä vakeen ja näin päästä eroon kaikista maksuista jotka ohjautuu muualle kunnassa. Kohta nähdään kuinka moni vaihtaa terveyden hoitonsa Vantaan Kivistöön.
Raija Kontio oli myös esittelijänä siinä ehdotuksessa, jossa omaishoidon palkkiota laskettiin 2 luokassa 750,94 € eurosta 600 euroon. Perusteluna Aluehallituksen pöytäkirjassa lukee, että palkkiot ovat korkeita verrattuna useisiin muihin hyvinvointialueisiin. Tämä perustelu ei kestä päivänvaloa. Muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla 2 luokan palkkio oli suurempi kuin Keusotessa. Kannattaa olla tarkkana siinä millaisin perustein Klaukkalan terveyskeskusta ollaan supistamassa! Pyrin itsekin asukaspaneeliin, mutta en tullut valituksi. Raija Kontion mukaan ”puntaroivassa asukaspaneelissa on haettu kuntalaisten näkemyksiä säästökohteista”. En usko, että Nurmijärveltä asukaspaneeliin valitut ovat antaneet säästökohteeksi terveysasemat!
Tuodaanko näitä virkamiestasolla käytyjä neuvotteluja/suunnitelma ollenkaan valtuuston tietoon jonnekka valta on annettu vaalien perusteella? Onko valtuusto täysin turha KeuSotessa?
Jotenkin on tullut kuva että päätökset tehdään muualla ja valtuusto saa ne tiedoksi! Eihän se näin voi mennä, vai kuinka?