Keva: Työ kuormittaa erityisesti nuoria sekä varhaiskasvatuksen ja terveysalan ammattilaisia
Varhaiskasvatuksen henkilöstön työnkuormitus kasvaa edelleen. Kuva: Seppo Haavisto
Nuoret työntekijät kokevat työkykynsä ja innostuksen työhönsä edelleen huonommaksi kuin mikä tilanne oli ennen koronapandemiaa.
Keva on selvittänyt julkisen alan työhyvinvointia tuoreessa tutkimuksessaan. Siinä käy ilmi, että samalla kun valtaosa julkisen alan työntekijöistä kokee fyysisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, henkiset voimavarat heikkenevät edelleen monella alalla.
Erityisesti väsymys näkyy nuorissa ikäryhmissä. Nuorimmat kokevat muita ikäryhmiä useammin henkisen työkykynsä heikoksi, kunta-alalla heistä jo joka viides.
Kaikissa ikäryhmissä kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt tasaisesti usean vuoden ajan. 2018 henkisen työkykynsä koki heikoksi 7 prosenttia ja 2020 yhteensä 10 prosenttia. Tuorein lukema on jälleen hieman isompi (11 %) työntekijöistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla heikommat tulokset
Varhaiskasvatuksen työntekijöistä aiempaa useampi kokee työnsä fyysisesti ja henkisesti raskaaksi. He kokevat samaan aikaan myös, että mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat vähentyneet.
Kaikista varhaiskasvatuksen työntekijöistä lähes neljännes arvioi, ettei heillä ole voimavaroja kohdata muutoksia ja haasteita työssään.
Vain joka toinen kokee voivansa vaikuttaa työhönsä.
Varhaiskasvatuksen työntekijöistä henkisen työkykynsä heikoksi kokee joka viides ja fyysisen työkykynsä lähes yhtä moni. Etenkin nuoret, alle 30-vuotiaat varhaiskasvatuksen työntekijät, arvioivat muita useammin henkisen työkykynsä heikoksi.
Varhaiskasvatuksen tilanne näkyy myös sairauspoissaoloissa. Alalla on samaan aikaan krooninen pula työntekijöistä.
Ongelmia on myös terveydenhuollossa, sillä terveysalan työntekijöistä joka kolmas kokee, että työhyvinvointi työyhteisössä on huonontunut. Henkisen työkykynsä heikoksi kokevien osuus on säilynyt terveysalalla varsin suurena.
Useampi kuin joka toinen arvioi, ettei aikaa tai henkilöstöä ole riittävästi. Työ koetaan fyysisesti kuormittavaksi, ja aiempaa useampi koki työnsä myös henkisesti raskaaksi.
Alle puolet oli sitä mieltä, että voi vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin.
Ammattialakohtaisia eroja
Työkyvyn kokemuksessa on ammattialakohtaisia eroja. Esimerkiksi sivistys- ja sosiaalialalla työkyky on henkisestä kuormituksesta huolimatta säilynyt hyvänä.
Koronapandemian alkuvaiheessa kuntien sosiaalialan henkilöstö oli erityisen tiukoilla. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että luottamus alalla on palautunut ja työyhteisöjen ilmapiiri kohentunut.
Tärkeää työtä
Valtaosa (90 %) julkisen alan työntekijöistä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sekä osaamisensa riittäväksi.
Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen huomauttaa tutkimuksesta tehdyssä tiedotteessa, kuinka henkinen työkyky voi säilyä hyvänä, jos mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön koetaan hyvinä.
Keva on tutkinut julkisen alan työntekijöiden työhyvinvointia ja työoloja vuodesta 2014 alkaen. Tuoreimpaan tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 3657 palkansaajaa 2022 elo- ja marraskuun välisenä aikana.
